Hallitustunnustelijaksi perjantaina aamupäivällä valittu kokoomuksen Petteri Orpo jätti hallituspohjaa selvittävät kysymyksenä saman tien eduskuntapuolueille.
Listassa on 24 kysymystä, jotka kartoittavat laaja-alaisesti puolueiden näkemyksiä.
Tässä puolueiden vastaukset:
SDP
Sosialidemokraattien vastaus kysymykseen sopeuttamisen mittakaavasta ensi hallituskaudella korostaa talouskasvun merkitystä.
Puolue ei vastaa sitoutuvansa valtiovarainministeriön esittämään 6 miljardin sopeutustahtiin alkavalla hallituskaudella. Suorat sopeutustoimet pitää SDP:n mukaan mitoittaa ja aikatauluttaa siten, että valittu sopeutustahti ei tarpeettomasti hidasta talouskasvua ja sitä kautta heikennä julkista taloutta.
SDP kertoo olevansa valmis osallistumaan Petteri Orpon johtamaan hallitukseen, jos tuon hallituksen ohjelma vastaa riittäviltä osin SDP:n tavoitteita.
Sanna Marinin SDP sulkee pois hallitustyön, joka esimerkiksi kohdistaisi leikkauksia hyvinvointivaltion perustehtäviin.
Lue kaikki SDP:n vastaukset täältä.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset asettaa vastauksessaan kolme kynnyskysymystä tulevan hallituksen ohjelman osalta.
Niistä ensimmäinen liittyy maahanmuuttoon. Riikka Purran perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista, puolue kirjoittaa.
Toisessa kynnyskysymyksessä puolue edellyttää julkisen talouden kestävyyttä ja kansalaisten ostovoimaa vahvistavaa talouspolitiikkaa. Kolmanneksi puolue torjuu EU:n yhteisvelan ja tulonsiirrot.
Perussuomalaiset haluaa tasapainottaa julkisen talouden, mutta ei vastauksessaan suoraan sitoudu valtiovarainministeriön esittämään 6 miljardin sopeutusmittakaavaan ensi hallituskaudelle.
Lue kaikki perussuomalaisten vastaukset täältä.
Keskusta
Keskusta ei vaivaudu vastaamaan hallitustunnustelijan 24-kohtaiseen kysymyspatteriin kohta kohdalta. Lyhyessä vastauksessaan Annika Saarikon johtama keskusta vahvistaa, että se ei lähde mukaan seuraavaan hallitukseen.
Keskusta kirjoittaa, että se tekee seuraavat neljä vuotta tinkimättömästi työtä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, pärjäämisen ja turvallisuuden kehittämiseksi oppositiosta käsin.
Lue keskustan koko vastaus täältä.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto torjuu vastauksessaan 6 miljardin sopeutustavoitteen ensi hallituskaudelle. Puolue kertoo olevansa valmis 3 miljardin sopeutukseen.
Li Anderssonin johtaman vasemmistoliiton mukaan valtiovarainministeriön esittämä sopeutustavoite on ”ylimitoitettu ja epärealistinen”.
Vasemmistoliitto asettaa hallitukseen osallistumisensa ehdoksi kuusi kynnyskysymystä. Se ei esimerkiksi lähde hallitukseen, joka leikkaa perusturvaa tai ei satsaisi lisää koulutukseen.
Lue vasemmistoliiton kaikki vastaukset täältä.
Vihreät
Vihret listaa vastauksessaan useita kynnyskysymyksiä. Niihin lukeutuvat muun muassa luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä ja Suomen hiilineutraalius viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
Vihreiden mukaan koulutuksen ja kulttuurin rahoitusta tai opintorahaa ei saa leikata, ei myöskään kaikista köyhimpien toimeentuloa.
Puolue on sitoutunut siihen, että valtion talous on tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.
Vihreiden mukaan taloutta tulee uudistaa muun muassa parantamalla Suomen houkuttelevuutta vihreän siirtymän kohdemaana ja vauhdittamalla merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa.
Maria Ohisalon johtama vihreät ei halua hallitukseen, joka suhtautuu kielteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.
Ohisalon mukaan vihreiden kynnys lähteä hallitukseen on äärimmäisen korkea.
Lue vihreiden kaikki vastaukset täältä.
RKP
Anna-Maja Henrikssonin johtaman RKP:n yhtenä kynnyskysymyksenä on, että ruotsin kielen asemaa ei heikennetä.
RKP:n mukaan Suomen tulee myös pysyä ilmastotavoitteessaan vuodelle 2035 ja edistää sen toteutumista konkreettisilla toimilla.
Puolueen mukaan Suomen on myös noudatettava ja kunnioitettava kansainvälisiä sopimuksia, perus -ja ihmisoikeuksia sekä ihmisarvoa.
RKP katsoo myös, että Suomen tulee jatkaa pitkän linjan EU-politiikkaansa.
Puolue yhtyy valtiovarainministeriön esittämään mittaluokkaan julkisen talouden vahvistamisesta seuraavan kahden vaalikauden aikana.
Lue RKP:n kaikki vastaukset täältä.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraattien ei aseta vastauksessaan lainkaan kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle. Puolue toteaa, että niitä käsitellään hallitusneuvotteluvaiheessa.
Kristillisdemokraatit kertovat olevansa valmiita osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteensovitettavissa puolueen arvojen ja tavoitteiden kanssa.
Sari Essayahin johtama puolue vastaa myös sitoutuvansa valtiovarainministeriön esittämään sopeutuksen mittaluokkaan.
Katso kristillisdemokraattien kaikki vastaukset täältä.
Liike Nyt
Harry Harkimon Liike Nyt suhtautuu hallitustunnustelijan kysymyksiin lähtökohtaisen myönteisesti ja ilmoittaa haluavansa mukaan hallitukseen.
Kynnyskysymyksiksi luetellaan julkisen talouden sopeuttaminen, yrityksiä tukeva kasvupolitiikka, kestävän siirtymän vauhdittaminen sekä talouskasvua edistävien rakenteellisten uudistusten tekeminen.
Nyt-liikkeelle kelpaa myös valtiovarainministeriön esittämä sopeutuksen mittakaava.
Lue nyt-liikkeen kaikki vastaukset täältä.
Kokoomus
Petteri Orpon kokoomus vastaa tavan mukaan myös itse kysymyksiin, jotka se on muille laatinut.
Kokoomuksen mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen. Puolueen vastauksen mukaan se onnistuu vain, kun saamme aikaan kestävää talouskasvua.
Kynnyskysymykseksi kokoomus mainitsee hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaamisen.
Katso kokoomuksen kaikki vastaukset täältä.
