Hyppää sisältöön

Vaasan yhtenäiskoulun suunnitelmista tehty valitus kuormittaa koulutoimea: ”Mitä pitemmälle valmistuminen menee, sitä enemmän tulee kustannuksia”

Merenkurkun koulun oppilaat joutuvat odottamaan uusia tiloja huonokuntoisessa koulussa. Mahdollisia väistötiloja ei kaupungin koulutoimenjohtajan mukaan löydy.

Vaasan keskustan vanha koulurakennus, josta tulee osa uutta yhtenäiskoulua.
Tästä vanhasta koulurakennuksesta on tarkoitus tulla osa uutta yhtenäiskoulua. Viimeksi tiloissa on toiminut Vaasan Steinerkoulu. Kuva: Susanna Saari / Vaasan kaupunki
Juuso Kääriäinen,
Antti Haavisto

Vaasan yhtenäiskoulun suunnitelmien viivästyminen on valitettava uutinen sitä koskevien koulujen oppilaille ja henkilökunnalle, toteaa Vaasan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen koulutoimenjohtaja Kari Nummela.

– He joutuvat olemaan vanhoissa tiloissa suunniteltua pitempään.

Alkuperäinen tavoite oli saada kokonaisuus valmiiksi vuonna 2026.

Yhtenäiskouluun liittyvästä asemakaavamuutoksesta on jätetty kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Toisen valituksen taustalla on neljä lähistön taloyhtiötä ja toisen Vaasan rakennusperintöyhdistys.

Neljän rakennuksen kokonaisuuteen on suunniteltu opinahjoa tuhannelle oppilaalle. Yhtenäiskoulun on tarkoitus koostua Keskuskoulun alakoulusta, Merenkurkun yläkoulusta ja Suvilahden koulun englanninkielisistä opetusryhmistä.

Raastuvankadulla sijaitseva entinen 70-luvulla rakennettu tiedekirjastorakennus purettaisiin yhden uuden koulurakennuksen tieltä. Muut kolme rakennusta on esitetty eri tavoilla suojeltaviksi.

Vaasan keskustan yhtenäiskoulun rekentamishanke valitusten vastatuulessa
Vaasan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Korkealaakso kertoo, miten valitukset vakuttavat hankkeeseen. Toimittajana on Antti Haavisto.

Väliaikaisratkaisuja jo ensi syksylle

Merenkurkun koulussa on ollut ongelmia muun muassa sisäilman kanssa. Kaupungin toiveissa on ollut päästä sieltä uusiin tiloihin mahdollisimman pian.

Nyt koulukiinteistöä täytyy valmistautua kunnostamaan lisää, jotta tiloissa pärjätään ylimääräinen aika.

– Mitä pitemmälle yhtenäiskoulun valmistuminen menee, sitä enemmän kaupungille tulee kustannuksia.

Nummela toivoo, ettei oppilaiden sijoittamisessa jouduta turvautumaan väistötiloihin.

– En tällä hetkellä keksi sellaista paikkaa, johon voisimme sijoittaa 400 oppilasta väistötiloihin. Meillä on Alma-opistolla Raastuvankadulla neljästä viiteen tilaa, joita käytetään Merenkurkun koulun oppilaiden opetuksessa. Muita ajateltavissa olevia tiloja ei ole tiedossani.

Hän ei pidä Merenkurkun koulun kunnostamista pysyvään opetuskäyttöön varteenotettavana vaihtoehtona.

– Sitten myös Suvilahden koulussa jouduttaisiin tekemään isoja peruskorjaustöitä. En uskalla ajatella niin pitkälle, että koko yhtenäiskouluajatus romutettaisiin.

Suvilahden koulun englanninkieliset luokat eivät mahdu nykyiseen rakennukseen.

– Sijoitamme syksyllä neljä englanninkielistä luokkaa Keskuskouluun. Englanninkieliset opetusryhmät joutuvat toimimaan odotusajan kahdessa eri pisteessä.

Vaasan kaupungin kaavoitus sekä koulu- ja talotoimi pohtivat tulevaisuuden suunnitelmia kokouksessaan toukokuun alkupuolella.

– Kun palaveri on pidetty, tiedotamme varmasti myös yhtenäiskouluprojektia koskevien koulujen henkilöstölle, että kuinka jatkamme tästä eteenpäin.

Yhtenäiskoulun rakentaminen on Nummelan mukaan kirjattu vuosia sitten kaupungin strategiaan, joten kaupunki edistää sen rakentamista kaikin tavoin.

Muut vaihtoehdot ovat keskustan ulkopuolella

Vaasan kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Korkealaakso kertoo, että kaavamuutoksesta on pyritty tekemään niin hyvä kuin mahdollista.

– Siinä pitää huomioida muun muassa tulevat tarpeet, logistiikka ja keskustan kasvava asukasmäärä. Kaavamuutoksella on tietyt tavoitteet, ja aina kaikki mielipiteet eivät kohtaa.

Muita vaihtoehtoja tutkittiin tarkkaan ennen nykyiseen ratkaisuun päätymistä.

– Muut vaihtoehdot tarkoittivat sitä, että koulu olisi sijoittunut keskustan ulkopuolelle. Se nähtiin niin isona tekijänä, että hanketta ryhdyttiin suunnittelemaan nykyiselle paikalle.

Korkealaakso toteaa, että keskusta on logistisesti hyvä paikka, johon muun muassa kielikylpyoppilaiden on helppo tulla ympäri kaupunkia.

– Tämä on perinteinen koulualue. Olisi hienoa, että tämän käyttöä siihen saataisiin jatkettua, ja näitä arvokkaita suojeltuja rakennuksia istumaan koulutoimintaan.

Suosittelemme