Helsingin palkanmaksuongelma on jatkunut jo yli vuoden.
Valtuustoryhmien puheenjohtajat vaativat kaupungin ylimmän johdon päitä vadille, mutta pormestari ja kansliapäällikkö vakuuttavat, että asian parantamiseksi tehdään jatkuvasti töitä.
Ovatko kaupungin ylimmän johdon selitykset relevantteja? Entä poliitikkojen vaatimukset vastuunkannosta? Pitäisikö jonkun erota, jotta tilanne selkiytyisi?
Kysyimme kahdelta hallintotieteiden asiantuntijalta arviota Helsingin tilanteesta. Kysymyksiin vastasivat hallintotieteiden tohtori, kuntatutkija Jenni Airaksinen sekä hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.
Miltä Helsingin palkkasotku näyttää ulkopuolisen asiantuntijan silmin?
Jenni Airaksinen: ”Vähän huolestuttavalta. Olen seurannut kauhulla Helsingin palkanmaksujärjestelmän ongelmia, ja nyt tilanne näyttäisi olevan laajenemassa isommaksi johtamisen kriisiksi, mikä ei tiedä hyvää.”
Jari Stenvall: ”Tilanne näyttää hyvin kaoottiselta, varsinkin kun se on jatkunut niin pitkään. Palkka-asiat ovat sellaisia, joissa ei yksinkertaisi saisi mokata. Ne ovat työntekijöiden perusturvallisuuteen ja perusasioihin liittyviä asioita. Kun ne ontuvat, heijastusvaikutukset voivat olla suuria.”
Pitäisikö jonkun erota tehtävästään tapahtumien seurauksena?
Jenni Airaksinen: ”En usko, että varsinainen ongelma ratkeaisi sillä, että johtoa vaihdetaan. Enemmän kyse on siitä, että pitäisi pysähtyä miettimään, mikä vuorovaikutuksessa on mennyt pieleen.
Kun jonkun eroa vaaditaan tai aletaan puhua luottamuspulasta, taustalla on tyypillisesti kokemus, että ei olla tultu kuulluksi tai toimijat eivät ole ottaneet jotain asiaa riittävän vakavasti, vaikka sitä on yritetty nostaa keskusteluun.”
Jari Stenvall: ”Ainakin sisäisesti on varmasti syytä hyvin tarkasti katsoa, paranisiko tilanne henkilöitä vaihtamalla. Toki kokonaisuus on monimutkainen ja siinä on ollut monta kokkia. Kuitenkin ehdottomasti tärkein asia olisi nyt, että varsinaiset ongelmat ratkaistaan.”
Miltä kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan ja pormestari Juhana Vartiaisen antamat selitykset kuulostavat? Entä valtuuston esittämät vaatimukset?
Jenni Airaksinen: ”Sinänsä ihan relevanteilta. Tässä on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin yksittäisistä toimenpiteistä, joita asian eteen on tehty.
Johtaminen julkisella puolella on pohjimmiltaan rakenteiden ja prosessien pystyttämistä ja niiden toimivuuden seurantaa. Tässä on varmaan aika monessa kohtaa vain oletettu, että kyllä asia jotenkin järjestyy, vaikka tämä kysymys on kuplinut koko ajan.
Mutta jos tapaus on osoittanut, että keskusteluyhteys ja ymmärrys eivät ole sillä tolalla kuin tuollaisessa asemassa olevien ihmisten kanssa pitäisi olla, silloin kysymys on ihan toinen.”
Jari Stenvall: ”Selvästi tässä yhteydessä halutaan laajemminkin keskustella Helsingin johtamisesta. Poliitikkojen ulostulo on sen sävyinen, että ongelma ratkeaisi niin, että tuodaan pöytään lisää poliittista johtamista. En osaa ajatella, että tämä palkanmaksusotku olisi sinänsä poliittinen asia. Kaikki varmasti haluavat, että järjestelmät toimivat ja palkat maksetaan oikein ja ajallaan.”
Helsinki siirtyi pormestarimallin vuonna 2017. Voiko juurisyy näin laajaan skandaaliin olla johtamisjärjestelmän ja organisaation muutoksessa?
Jenni Airaksinen: ”Pormestarimalli on hieno tapa kanavoida vaalien tulosta kaupungin johtamiseen, mutta se tuottaa myös epäjatkuvuutta organisaatioon. Pormestari tyypillisesti vaihtuu neljän vuoden välein, ja eri pormestarit ovat kiinnostuneita hirveän erilaisista asioista. Niiltä ihmisiltä, jotka toimivat pormestarin välittömässä läheisyydessä, edellytetään valtavaa joustoa. Tässä voi jossain määrin olla kyse pormestarimallin jatkuvuuden ongelmasta.
Pormestarimallia soveltavissa kaupungeissa kansliapäälliköiden täytyy edustaa jatkuvuutta. Koko johtamisporukan täytyy tunnistaa, mitkä ovat ne hallintasuhteet, jotka kulloinenkin pormestari hoitaa luontevasti ja mielellään. Ja jonkun muun täytyy hoitaa ne kaikki muut. Pormestarimalli edellyttää kaupungilta tietynlaista muuntautumiskykyä ja joustavuutta.”
Jari Stenvall: ”Johtamiskulttuuri on varmasti muuttunut pormestarimallin myötä, mutta ei tätä pelkästään sen piikkiin voi laittaa. Syitä on varmasti monia: on ollut sokeaa uskoa uudenlaisiin teknologioihin, ei ole ehkä tehty tarpeeksi hyvää riskienhallintaa, ei tarpeeksi hyvää muutosjohtamista. Ehkä nöyryys on puuttunut, kun asioita on viety eteenpäin keskitetysti.
Kyse on myös melko uudenlaisesta tavasta eli inhouse-yhtiön ohjaamisesta. Nehän ovat tulleet käytännössä yhdeksi tavaksi kiertää hankintalakia. Kun tulee ongelmia, pitää olla sellaiset sopimukset, joissa myös yhtiön vastuu korostuu. Tämä on asia, josta olisi syytä keskustella laajemminkin.”
Tiedätkö aiheesta enemmän tai onko sinulla Helsingin palkkasotkusta kokemus, jonka haluat kertoa? Voit olla luottamuksellisesti yhteydessä toimitukseemme sähköpostitse helsinki@yle.fi.
Tässä jutussa keskustelu on auki torstaihin 20. huhtikuuta kello 23:een asti.