Englannin kielen käyttö lisääntyy nyt suomalaisravintoloissa. Tästä voi seurata välillä hankaliakin tilanteita, jos asiakas puolestaan ei pärjää englannilla.
Useita Pancho Villa -ketjuravintoloita pyörittävä Mirko Lännenpää toivoo ymmärrystä vieraskielisen asiakaspalvelun yleistymiselle.
Mirko Lännenpään mukaan tavallinen suomalainen asiakas on korrekti eikä huomauta ainakaan suoraan tarjoilijalle, mikäli on tyytymätön joutuessaan asioimaan englannin kielellä. Joskus valituksia kuitenkin tulee.
Lännenpää nostaa esimerkiksi tapauksen Tampereen Kalevan Pancho Villasta, jossa ukrainalainen tarjoilija Lidiia Zaporozhets palveli syömään tullutta perhettä englannin kielellä.
Tilannetta sivusta seurannut Lännenpää kertoo kaiken menneen hyvin, mutta asiakaspalvelujärjestelmään tuli myöhemmin kielteinen palaute, koska perheen 12-vuotias tyttö ei ollut saanut palvelua suomeksi.
– He olivat pettyneitä siihen. Harmittelin jälkikäteen, etten mennyt kysymään, miten teillä on mennyt, Lännenpää muistelee.
Lidiia Zaporozhets kiittelee suomalaisten suhtautumista häneen. Hankaliin tilanteisiin hän ei ole asiakkaiden kanssa juurikaan törmännyt, vaikka aluksi myös englannin puhuminen tuntui vaikealta.
– Ihmiset yrittävät ymmärtää tilannettani. Jos teen virheitä, he sanovat, että se on ok, ei se haittaa. Virheitä voi sattua kenelle tahansa, Zaporozhets kertoo.
Zaporozhets kertoo käyneensä kursseilla oppiakseen suomea. Hän osaa jo sanoa tiettyjä tarjoilijan työssä oleellisia lausahduksia, kuten: ”mitäs teille, mitä juomista, maistuuko ruoka, haluatteko jälkiruokaa”?
– Yritän olla parempi joka päivä, Zaporozhets sanoo hymyillen.
Jopa puolet hakijoista ei puhu suomea
Pancho Villa -ketjulla on paljon kokemusta vieraskielisistä työntekijöistä. Mirko Lännenpää kertoo, että Pancho Villaan töihin pääsevät kaikki, joilla on hyvät edellytykset tehdä asiakaspalvelutyötä toivotulla tasolla.
– Meille ei ole väliä, onko suomenkielinen tai jonkun muunkielinen. Meillä on työntekijöitä esimerkiksi arabimaista, Afrikan maista, Venäjältä ja Ukrainasta. Siinä vaiheessa, kun hakemus tulee, kansalaisuus ei rajoita millään tavalla, Lännenpää sanoo.
Jokaisen hakijan kanssa kuitenkin keskustellaan tahtotilasta opetella suomea. Lännenpään mukaan peruspalvelusanaston saa nopeasti haltuun ruokalistan ja ympäröivien ihmisten puheen avulla.
– Vaaditaan, että suomeksi palvellaan, mutta se ei suju kaikilta heti ensimmäiseksi. Sekä meidän että asiakkaan pitää ymmärtää se.
Pääkaupunkiseudulla avoimiin työpaikkoihin tulevista hakemuksista arviolta jo puolet on sellaisilta työnhakijoilta, jotka eivät puhu suomea. Tampereella lukema on arvion mukaan 10–20 prosenttia, mutta nousemaan päin.
”Työperäinen maahanmuutto on ihan välttämätöntä”
Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että alan työvoimapula on vakava. Suomea puhuvia työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, minkä vuoksi englannin puhuminen ravintoloissa on yleistyvä ilmiö.
Tilanne on sama muuallakin Euroopassa: Hotrecin viime vuonna teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi Itävallassa puolet hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä ovat syntyneet muualla kuin Itävallassa.
Lappi kertoo, että väestön ikääntyminen on suuri työvoimapulaan vaikuttava tekijä Suomessa.
– Suomalaisia on liian vähän. Yritykset kasvavat Suomessa ja julkiselta sektorilta eläköityy paljon ihmisiä. Yhä vähemmästä nuorten määrästä kilpailee yhä isompi joukko yrityksiä, Lappi sanoo.
– Työperäinen maahanmuutto on ihan välttämätöntä. Muuten elinkeinoelämä surkastuu ja emme pysty kasvamaan. Henkilöstöpulasta tulee kasvun este, hän jatkaa.
Lappi toivoo, että tuleva hallitus panostaisi suomen kielen opetukseen, jotta ulkomailta saapuneet ihmiset ja perheet myös jäisivät Suomeen.
– Siinä on kaksi hyötyä: kielen oppiminen integroi perheen Suomeen. Kynnys lähteä Suomesta pois on tällöin suurempi. Toinen hyöty on, että palvelua saataisiin yhä enemmän suomen kielellä, Lappi sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.