Suomi on jo entuudestaan tiukentanut kohteiden valvontaa jännittyneen tilanteen vuoksi, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi uusia tietoja Venäjän tiedustelutoiminnasta.
Yle MOT uutisoi keskiviikkona, että venäläiset sotilas- ja siviilialukset kartoittavat Itä- ja Pohjanmerellä kriittistä infrastruktuuria. Venäjän tiedustelutoiminta paljastui, kun pohjoismaiset yleisradioyhtiöt tutkivat venäläisalusten radioliikennettä ja sijaintitietoja. Epäilyttäviä venäläisaluksia on tunnistettu ainakin Tanskan ja Norjan aluevesillä. Selvitykseen osallistuivat DR, NRK, SVT ja Yle.
Kaikkosen mukaan tämäntyyppistä toimintaa ei voi sulkea pois.
– Puolustushallinto tietenkin seuraa kaikkea toimintaa meidän lähialueilla ja myös merialueilla. Meillä on siitä erittäin hyvä käsitys, Kaikkonen muotoilee.
Hänen mukaansa Suomi seuraa useita eri kohteita vuosittain.
– Operatiivisista syistä emme voi kuitenkaan lähteä näitä kovin paljon kommentoimaan. Sanoisin näin, että hereillä ollaan, Kaikkonen toteaa.
Kaikkonen ei vahvista, että samankaltaista tiedustelutoimintaa olisi havaittu Suomessa. Hän kuitenkin toteaa, että kriittisen infrastruktuurin valvontaa on tehostettu. Valvontaa on lisätty esimerkiksi keskeisiin infrarakenteisiin ja solmukohtiin.
– Se liittyy tähän lisääntyneeseen jännitteeseen turvallisuustilanteessa. Nord Stream -kaasuputkien räjähdys ovat käytännön esimerkki siitä, että tällaista sabotaasia voi tapahtua.
Suojelupoliisi kertoi viime syksynä Suomen kriittisen infrastruktuurin kohdistuvan uhan nousseen.
Kaikkosen mukaan esimerkiksi Suomeen kaavailtujen merituulivoimapuistojen toiminta voidaan turvata tiukemmalla valvonnalla. Suomessa on tällä hetkellä vain yksi merituulivoimapuisto, joka sijaitsee Porin Tahkoluodossa.
– Emme voi jokaista piuhaa suojata, mitä Suomesta ja meristämme löytyy. Jos joku haluaa pahojaan tehdä, niin eiköhän siihen joku tie ole. Mutta tuulivoimaakin meillä on laajasti eri puolilla Suomea, eli jos joku kaapeli jostain katkeaa, yhteiskuntamme kyllä sen kestää.
Professori: Tavoitteena valmistella halvauttava isku
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjän tavoitteena on hankkia tietoja, joiden avulla se voi sabotoida sähkönjakelua Luoteis-Euroopassa. Myös Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Tapio Frantti on samoilla linjoilla.
Venäjän mielenkiinto on kohdistunut kaasuputkiin, tietoliikennekaapeleihin sekä tuulivoimapuistoihin ja niiden sähkökaapeleihin.
Frantin mukaan tämäntyyppinen tiedonkeruu voidaan nähdä osana kyber- ja hybridihyökkäyksiin liittyvää tiedustelutoimintaa.
Sen avulla kohteesta pyritään hankkimaan mahdollisimman tarkkaa tietoa. Kun esimerkiksi tuulivoimaloiden sähkönsiirtokaapeleiden sijainti on tiedossa, niiden vioittaminen on helpompaa.
– Se auttaa suunnittelemaan sen mahdollisen, varsinaisen iskun, Frantti summaa.
Tämänkaltaisen iskun tavoitteena olisi sähköntuotannon lamauttaminen. Esimerkiksi yksittäisten tuulivoimaloihin kohdistettujen toimien vaikutukset jäisivät kuitenkin rajallisiksi, Frantti arvelee.
– Meidän energiatuotantomme on kuitenkin voimaloiden suhteen hajautettua, joten tilanne ei olisi niin katastrofaalinen, jos tietyt tuulivoimala-alueet pimenisivät ja niistä sähkönjakelu lakkaisi.
Vaikutukset voisivat kuitenkin olla merkittävästi laajempia, jos hyökkäys kohdistuisi tietoliikennekaapeleihin tai esimerkiksi Suomesta Eurooppaan meneviin sähkönjakelukaapeleihin.
Käytännössä esimerkiksi tietoliikenteen halvauttaminen olisi kuitenkin mittava operaatio. Frantin mukaan se edellyttäisi lähes kaikkien meren pohjassa sijaitsevien kaapelien katkomista.
– Jos yksi kaapeli laitetaan poikki, meidän tietoliikennejärjestelmämme toimii edelleen. Tosin merkittävästi hitaammin kuin silloin, jos kaikki on kunnossa.
Frantin mukaan nyt on kuitenkin nähtävissä selkeitä viitteitä siitä, että Venäjä kartoittaa laajasti tietoliikennekaapelit, energiansiirtojärjestelmät ja sähkönsiirtokaapelit. Professorin mukaan tämä voi kieliä Venäjän varautumisesta mittavaan iskuun.
– Tavoitteena on se, että jos on tarve iskeä, isku on halvauttava. Eli se ei pelkästään kohdistu yhteen maahan, kuten Suomeen, vaan silloin pysähtyvät Pohjoismaat ja suuri osa Eurooppaa.
Professori uskoo, että kohteet on kartoitettu tarkkaan
Tiedustelu on kuitenkin vasta hybridi-iskun ensimmäinen vaihe. Seuraavana vaiheena on aseistautuminen eli niiden menetelmien valinta, joilla kohteeseen isketään.
Kolmas vaihe on varsinainen keino, jolla hyökkäys suoritetaan.
– Paras hyökkäyskeino valikoituu tiedustelutiedon ja kohteen suojauksen mukaan. Tässä tapauksessa esimerkiksi sen jälkeen alkaisi räjähteiden sijoittelu tai laitettaisiin sukellusveneet sabotoimaan yhteyksiä, Frantti selittää.
Venäjä on kartoittanut tarkkaan sitä kiinnostavat kohteet myös maankamaralla, Frantti uskoo. Tällaisia kohteita ovat muun muassa öljynjalostamot, ydinvoimalat, vesivoimalat, sähkönjakelukeskukset ja muuntamot. Professorin mukaan on ongelmallista, että kohteiden kattavat tiedot ovat kaikkien vapaasti saatavilla netissä.
Frantin mukaan Venäjä pyrkii näkyvällä tiedustelutoiminnalla osoittamaan olevansa valmis vastatoimiin, jotka koskevat Naton laajenemista. Venäjä on painottanut toistuvasti tulkitsevansa sotilasliiton laajentumisen uhaksi.
– Halutaan näyttää valmius ja valmistautuminen. Ehkä se toimii heidän mielestään myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Eli että tänne ei kannata tulla, koska olemme valmistautuneet vaurioittamaan kriittistä infraa.
Venäjän tiedustelutoimintaa käsitellään kolmiosaisessa dokumentissa Varjojen sota, jonka ensimmäinen jakso esitetään TV1:ssä keskiviikkona 19. huhtikuuta.
Ensimmäinen jakso on jo katsottavissa Yle Areenassa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21. huhtikuuta kello 23.00:een saakka.