Seinäjoen Ideaparkissa sisustuskauppa Zicosia pitävä Piia Antila laittaa hyllyille alennuslappuja.
Hän yrittää muuttaa varastoja rahaksi.
Antila ei kuvitellut tällaista tilannetta, kun toteutti unelmansa sisustusliikkeestä kahdeksan vuotta sitten.
– Aika paljon on laskuja, mitä pitäisi maksaa. Nyt yritän päästä varastosta eroon, että saisin rahaa laskuihin, Antila huokaisee.
Tämä on jo toinen kerta, kun hän tyhjentää varastoa alennuksilla.
– Eihän tämä kannattavaa ole. Tässä on jo vuosia taisteltu ja myyty tosi paljon alennuksella. Ei ole paljon vaihtoehtoja, jos lottovoittoa ei tule, Antila sanoo.
Korona hiljensi kivijalkakaupan, mutta silloin ihmiset kuitenkin kuluttivat rahaa, ja Zicosin verkkokauppa kasvoi.
Pandemiasta Antila olisikin selvinnyt, mutta uusi kriisi oli jo oven takana: Ukrainan sodan syttymisen jälkeen syntyi energiakriisi, kustannukset nousivat ja suomalaisten talous joutui koetukselle.
– Eron huomasi samantien. Myymälässä ostovoima katosi pikkuhiljaa, mutta nettikaupassa hetkessä: kukaan ei vain enää ostanut mitään, Antila summaa.
Antilan mukaan myynti on myymälässä vähentynyt 30–40 prosenttia, verkkokaupassa pudotus on ollut vielä suurempaa.
Samassa tilanteessa on nyt iso joukko yrittäjiä.
Ongelmissa ovat varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset.
Pahiten kärsivät tällä hetkellä rakennusala ja siellä etenkin talonrakennus, kuten myös kaupan ala sekä ravintola- ja majoitusala. Tiedot käyvät ilmi Asiakastiedon keräämistä konkurssitilastoista.
Konkursseja enemmän kuin viiteentoista vuoteen
Konkurssien määrä on ollut alkuvuonna voimakkaassa nousussa.
Asiakastiedon mukaan maaliskuun loppuun mennessä konkurssiin oli asetettu jo 676 yritystä, mikä on lähes kolmannes enemmän kuin vuosi sitten.
Luku on korkein viiteentoista vuoteen.
Konkurssitilastoja viikoittain seuraava Asiakastiedon tuoteomistaja Jaakko Nors sanoo, että nyt on nähty poikkeuksellisen voimakas konkurssien määrän nousu, ja sama suunta todennäköisesti jatkuu.
– Koronakriisissä yritykset joutuivat syömään kassaa, ja nyt kohonnut hintataso ja inflaatio iskevät kaikkiin. Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä alkaa olla kohtalonhetket, Nors sanoo.
Moni asiantuntijaorganisaatio ennakoi konkurssiaaltoa jo koronakriisissä, mutta se pystyttiin estämään muun muassa valtion tukitoimilla. Nyt tilanne on toinen.
– Ikävä nähdä, kuinka tämä uudempi kriisi tuntuu aiheuttavan suurta epävarmuutta markkinoilla ja monien yritysten kaatumisia. Suunta näyttää huolestuttavalta, Nors sanoo.
Alkuvuonna on nähty jo vähän suurempienkin yritysten konkursseja.
– Puhutaan yli 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa tuovista eli kohtuullisen isoista yhtiöistä, Nors kertoo.
Konkurssit tuovat epävarmuutta markkinoille ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä.
Nors muistuttaa, että konkurssit ovat vain jäävuoren huippu.
Vaikeuksia on isolla joukolla yrityksiä, eivätkä kaikki niistä päädy konkurssitilastoihin.
Avunpyynnöt lisääntyneet
Myös yhteydenotot Ely-keskuksen hallinnoimaan Yrittäjän talousapu -puhelinneuvontaan ovat lisääntyneet alkuvuodesta.
Tänä vuonna palveluun on tullut yli 1100 yhteydenottoa ja toistasataa yhteydenottopyyntöä.
Puheluita tulee kuukaudessa kymmeniä enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena.
Valtakunnallinen puhelinneuvonta käynnistettiin vuonna 2009 ja nykyisellä nimellään se on toiminut 2021 lähtien.
Eniten puheluita on tullut pääkaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta (44 %), sen jälkeen Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta.
Keski-Pohjanmaan yrittäjien toiminnanjohtaja Mervi Järkkälä vastaa talousapuneuvonnan puheluihin.
Hän harmittelee, että usein yrittäjät hakevat apua niin myöhään, että ongelmat ovat päässeet jo liian pitkälle.
– Yrittäjät ovat monesti sen kaltaisia ihmisiä, että he eivät tahdo antaa periksi. Vasta sitten, kun tulee tilanne, ettei ole enää ulospääsyä, he ottavat yhteyttä, Järkkälä sanoo.
Talousneuvonta on kaikille yrittäjille maksuton palvelu. Sieltä voi saada keskusteluapua ja talouteen liittyviä neuvoja. Siellä voidaan muun muassa kartoittaa yrityksen velat ja varat ja etsiä erilaisia ulkospääsykeinoja.
Järkkälä ennakoi, että konkursseja ja yritysten lopettamisia tulee vielä tämän kevään aikana. Hän ei kuitenkaan vertaisi tilannetta 1990-luvun lamaan.
– Ne syyt, jotka ovat johtaneet tähän taloustilanteeseen, ovat niin erilaisia kuin -90-luvun syvässä lamassa. Nyt on uskoa parempaan tulevaisuuteen, ja siihen, että tästä vielä noustaan.
Ministeriö ennustaa talouden supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia, mutta kääntyvän ensi vuonna kasvuun.
Tuoreen talouskatsauksen mukaan Suomi ponnistaa taantumasta kasvuun loppuvuonna. Ensi vuodelle ministeriö ennustaa 1,3 prosentin talouskasvua.
”Kohta lähtee talo alta”
Piia Antilan perheessä on nyt kovat ajat. Sen lisäksi, että sisustusliikkeen kohtalo on vaakalaudalla, myös hänen miehensä Veli-Pekka Antilan työt rakennusalan yrittäjänä loppuivat talvella kuin seinään.
– Rakennusmateriaalien hinnat nousivat, ja lisäksi sähkönhinnan nousun takia moni ei uskaltanut enää laittaa rahaa remontteihin, Veli-Pekka Antila kertoo.
Hän tekee julkisivuremontteja ja aitoja. Yritys on toiminut kolmetoista vuotta, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun tilaukset loppuivat kokonaan.
– Tuleva kesä näyttää paremmalta, mutta ensi talvi on taas täysi arvoitus, Antila sanoo.
Piia Antila toteaa, että kaksi yrittäjää samassa perheessä ei ole tällä hetkellä hyvä yhdistelmä. Päässä pyörii ajatus, millä tästä selvitään.
Kolmen hengen perheessä on jouduttu tinkimään kaikesta: omakotitalon lämmitystä pienennetty, ruuasta tingitään se, mitä voidaan ja laskuille on pyydetty lisää maksuaikaa tai osamaksua.
– Sisulla kai sitä yritetään mennä. Toisaalta voivottelukaan ei auta, se vain lamaannuttaa. Onneksi saan nukuttua vielä yöni ja töihin on mukava tulla, hän sanoo.
Piia Antila on miettinyt, että uudistaisi kaupan valikoimaa, jotta saisi myyntiin tavaraa, mille voisi olla menekkiä. Rahallisesti se ei ole kuitenkaan mahdollista.
– Tällä hetkellä en pysty tekemään tarpeeksi nopeita ratkaisuja.
Yksi vaihtoehto on laajentaa verkkokauppaa ulkomaille. Käännöstyö on jo pitkällä, mutta Antilan mukaan sieltäkään ei mitään pikavoittoa ole saatavissa.
Antila kaipaisi yrittäjälle jonkinlaista turvaa. Hän sai koronakriisissä kolme kuukautta työttömyysturvaa, ja vaikka raha oli pieni, sai sillä ruokaa pöytään.
Kyse oli hallituksen keväällä 2020 laatimasta laista, joka mahdollisti yrittäjillekin väliaikaisen työttömyysturvan ilman yrityksen alasajoa. Lainsäädäntö päättyi marraskuussa 2021.
Piia Antila ei haluaisi luovuttaa, mutta se voi olla ainut vaihtoehto. Viimeistään kesällä hänen täytyy tehdä päätös liikkeensä kohtalosta.
– Muuten tilanne menee niin pahaksi, että sitten lähtee talo ja kaikki alta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 3. toukokuuta kello 23 asti.