Riihimäen taidemuseossa pääsee tutustumaan arkipäivän elämään muinaisessa Egyptissä. Esillä on noin 40 esinettä, jotka kuuluvat Riihimäen taidemuseoon talletettuun egyptiläisten esineiden kokoelmaan.
– Nämä ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä niin, että on helppo tulla katsomaan. Tällaista vastaavaa kokoelmaa ei tässä muodossa ole ehkä mahdollista päästä katsomaan muualla Suomessa, kertoo Riihimäen taidemuseon amanuenssi Katja Vuorinen-Parm.
Tavoitteena on saada osa kokoelmasta pysyvästi esille Riihimäen taidemuseon tiloihin ja kansainvälisen tutkijayhteisön käyttöön.
Suomen Egyptologisen Seuran kokoelman ensimmäisessä esillepanossa keskitytään nimenomaan arkipäivän elämään muinaisessa Egyptissä. Esillä on keramiikanpalasia, muutamia pienesineitä sekä ostrakoneja eli kalkkikiven tai keramiikan sirpaleita, joihin on kirjoitettu tekstiä muinaisegyptiksi, koptin kielellä ja kreikaksi.
– Tarkoituksena on, että osa egyptiläisistä esineistä on pysyvästi esillä vaihtuvan teeman mukaisesti. Teema voisi vaihtua vuoden välein, kertoo Vuorinen-Parm.
Egyptiläisestä historiasta kertovat esineet ovat esillä Riihimäen taidemuseon toisessa kerroksessa olevassa näyttelytilassa.
Arkielämää sekä uskoa tuonpuoleiseen
Suomen Egyptologinen Seura deponoi eli talletti muinaisegyptiläisten esineiden kokoelmansa viime vuonna Riihimäen taidemuseoon. Kokoelmassa on yhteensä yli 200 luetteloitua esinettä.
Suurin osa on vaatimattomia keramiikan palasia ja kivi-iskoksia, mutta mukana on myös kiinnostavia pienesineitä neoliittisestä nuolenkärjestä roomalaisaikaisiin pienoispatsaisiin. Kokoelma kertoo muinaisen Egyptin kulttuurista: sekä arkielämästä että uskosta tuonpuoleiseen.
Yksi mielenkiintoisimmista esineistä on pieni, koppakuoriaisen muotoinen Skarabeus-amuletti (noin 664–332 eaa.). Koppakuoriaisen muotoiset amuletit symboloivat auringonjumala Ra:ta. Skarabeus-amuletteja asetettiin muun muassa muumiokääreiden väliin auttamaan ja suojelemaan vainajaa tuonpuoleisessa.
Seuran tallettaman kokoelman lisäksi taidemuseossa on viisi egyptiläistä esinettä, jotka kuuluvat Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan.
– Sitten kun laitamme hautaesineistöä esille, niin on mahdollista tuoda esille myös muutama esine Wähäjärven kokoelmasta, kertoo taidemuseon amanuenssi Katja Vuorinen-Parm.