Oulujoen vesistön mahdolliset kehittämis- ja parantamistoimet on nyt saatu samojen kansien väliin, ja niihin sitoutui kymmeniä merkittäviä Oulujoen vesistöalueen vaikuttajatahoja.
Yli kymmentä tulevaa vuotta koskevassa vesistövisiossa on kaikkiaan 70 eri toimenpide-ehdotusta Oulujoen vesistön tilan kehittämiseksi.
– Monen toteuttaminen tulee vielä vaatimaan suunnitelmia, selvityksiä sekä mahdollisesti vesioikeuskäsittelyjä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Mika Marttunen.
Keskiviikkona julkaistussa Vesistövisio 2035:ssä kannatetaan esimerkiksi Oulun Merikosken voimalaitoksen ohijuoksutusuoman pysyvää vesittämistä vaelluskalojen lisääntymisen helpottamiseksi.
Monista toimenpiteistä vaelluskalojen lisääntymis- ja kulkuolosuhteiden osalta ei kuitenkaan päästy sopuun.
Luonnonsuojelu- ja vaelluskalajärjestöt vetäytyivät visiotyöstä, kun yhteistä tahtotilaa vesistössä voimalaitoksia pyörittävien yhtiöiden kanssa ei syntynyt. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirit, sekä Villilohi ry ja Pelastetaan vaelluskalat ry olisivat halunneet toimenpidelistalle esimerkiksi ohitusuomien rakentamisen voimalaitoksiin.
Sekä luontojärjestöt että Luonnonvarakeskus ovat korostaneet myös voimayhtiöiden kalatalousvelvotteiden päivittämistä. Tällainen muutosprosessi on jo menossa Kemijoella ja Iijoella.
Oulujoen vesistössä on kaikkiaan 18 vesivoimalaa, ja Fortum omistaa osan niistä.
Fortumin ympäristöpäällikkö Katri Hämäläinen vetoaa visiotyössä esille tuotuihin tutkimuksiin.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että nyt esitetyillä merkittävillä toimenpiteillä saadaan parannettua Oulujoen vesistön tilaa.
Vision mukaan muun muassa Montan vaelluskalojen ylisiirtolaitteen toimintaa aiotaan parantaa, Muhos- ja Poikajokia kunnostaa, samoin Paltamossa Leppikosken voimalaitoksella sijaitsevan kalasydämen toimintaa seurataan ja kehitetään. Lisäksi Seitenoikean voimalaitokselle Hyrynsalmelle rakennetaan uusi vaellusratkaisu järvitaimenelle.
Itärajalta Perämerelle ulottuvan Oulujoen vesistön vision laatimiseen on reilun kahden vuoden aikana osallistunut luontojärjestöjen ja voimayhtiöiden lisäksi useita alueen kuntia, yrityksiä, ely-keskuksia ja tutkimusorganisaatioita kuten Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus sekä esimerkiksi Metsähallitus ja MTK. Kaikkiaan neuvottelukuntaan osallistui 35 tahoa.
Vesistövisiossa on pohdittu kalakantojen ja kalastuksen lisäksi Oulujoen vesistön tilaa ja monimutoisuutta, virkistyskäyttöä, luontomatkailua, vesivoimaa ja ilmastotavoitteita sekä pohdittu vesistön merkitystä yhdyskuntien, elinkeinojen ja vetovoiman näkökulmista.
Vision toteuttamiseksi haetaan nyt rahoitusta muun muassa EU:lta ja yrityksiltä. Tarkoituksena on palkata työntekijä edistämään sen mukaisia toimia.
Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.