Suomen suurimman yksityisen terveyspalveluyrityksen Terveystalon lääkäri on antanut potilaansa terveystietoja poliisille ilman potilaan lupaa. Vaikka lääkärin vaitiolovelvollisuus on laaja, voi lääkäri tietyissä poikkeustapauksissa antaa potilaan tietoja eteenpäin.
Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan vaikuta täyttyvän mikään niistä poikkeustapauksista, joissa lääkärillä on oikeus ilman potilaan lupaa poiketa lääkärin vaitiolovelvollisuudesta.
Työnantajaansa vastaan oikeutta käynyt Maria Bremer järkyttyi kun hänelle paljastui, että hänen entinen työterveyslääkärinsä on kertonut hänen terveystietojaan poliisille.
– Se oli shokki. Tuntui aivan järkyttävältä. Tämä kuulustelukertomus oli otettu vuonna 2018 potilaan eli minun selän takana, ja kuulin siitä vasta kun oikeudenkäynti oli alkamassa, Bremer kertoo.
Bremer oli työskennellyt Viking Linella noin 20 vuotta muun muassa risteilyemäntänä. Hän tuli yllättäen irtisanotuksi, ja hän riitautti asian. Bremer ei siis tässä oikeudenkäynnissä ollut syytettynä rikoksesta, vaan vaati oikeutta, koska koki saaneensa niin sanotusti ”laittomat potkut”.
Vaikka Bremer lopulta voitti oikeusjutun, ja Viking Line tuomittiin maksamaan hänelle korvauksia, työterveyspuolen toiminta jäi vaivaamaan häntä. Bremer ei halua tässä jutussa kommentoida Viking Linen asioita, mutta työterveyden toimintaa hän ihmettelee.
Poliisi oli kuulustellut Bremerin työterveyslääkäriä, joka kutsuttiin myös oikeudenkäyntiin todistamaan.
Poliisi oli kysynyt aiemmin Bremeriltä saako poliisi kuulustelussa pyytää tietoja hänen lääkäriltään. Bremer ei antanut lupaa lääkärin kuulemiseen, koska poliisi ei yksilöinyt, ketä lääkäriä halutaan kuulustella. Hän yllättyi kun poliisi lopulta päätyi kuulustelemaan lääkäriä, jota hän ei ollut hähnyt noin pariin vuoteen.
– Poliisi on tässä toiminut väärin ja kyllä lääkärinkin pitäisi tietää että häntä sitoo vaitiolovelvollisuus, Bremer toteaa järkyttyneenä.
Bremerin työterveyslääkäri oli käräjäoikeudessa Bremerin työnantajan Viking Linen todistajana. Tämä ilmenee myös Ylen tilaamista käräjäoikeuden papereista, sekä oikeuden istunnosta otetusta äänitteestä, jossa hän puhuu.
Työterveyslääkäri oli kertonut poliisille omaan muistiinsa vedoten, että koko osasto oireili Bremerin takia. Bremer sekä viisi oikeudessa kuultua Bremerin kanssa töitä tehnyttä sekä useita työntekijöitä asiasta kuullut sairaanhoitaja kiistävät työterveyslääkärin väitteen.
Työterveyslääkäri Viking Linen työntekijöille oli Terveystalo, johon Bremer päätti ottaa yhteyttä suoraan.
– Heti kun oikeudenkäynti loppui, otin Terveystaloon yhteyttä. Kysyin lääkäriltä, minkä lakipykälän nojalla hän on tämän kaiken tehnyt. Laitoin kolme kertaa sähköpostia, mutta en saanut vastausta, Bremer kertoo.
Hän kertoo olleensa useisiin Terveystalon edustajiin yhteydessä asiasta.
Terveystalon lakiasiainjohtaja Elina Saviharju vastasi Bremerille, että ”työterveyslääkäri on antanut tietoja esitutkinnassa esitutkintalain 7 luvun säännöksiin perustuen. Poliisin tiedonsaantioikeus esitutkinnassa perustuu esitutkintalakiin”. Hän ei kuitenkaan täsmennä sähköpostissa, mihin tuolla laikipykälällä täsmälleen viittaa.
Yle kysyi Saviharjulta, miksi työterveyslääkäri on antanut potilaastaan tietoja poliisille ja puhunut niistä oikeudessa, vaikka potilas ei ole syytettynä rikoksesta eikä ole antanut lupaa tietojensa antamiseen. Saviharjulta kysyttiin myös selvennystä Bremerille antamiinsa tietoihin.
Saviharju vastasi Terveystalon viestinnän kautta, että jokaisella Terveystalossa toimivalla henkilöllä on lakisääteinen potilastietoja koskeva salassapitovelvollisuus, joka säilyy tehtävän päättymisen jälkeenkin. Hän toteaa, että ”lääkärin salassapitovelvollisuudesta ja sitä koskevista poikkeuksista säädetään lukuisissa eri laeissa” ja ”potilaan tietojen luovutus on kielletty, ellei siihen ole nimenomaista lakiperustaa”.
Hän ei kuitenkaan yksilöi, mikä lakiperuste oli tapauksessa, jossa työterveyslääkäri antoi Bremerin tietoja eteenpäin.
Yle yritti tavoittaa myös Bremerin tietoja poliisille kertonutta lääkäriä kommentoimaan asiaa, mutta vastausta ei saatu.
Bremerin tapauksessa ei tunnu täyttyvän mikään niistä poikkeussäännöistä, joiden nojalla lääkäri voi antaa poliisille tai käräjäoikeudelle potilaansa tietoja.
Potilastiedot ovat pääsääntöisesti salaisia
Lääkäri ei pääsääntöisesti saa antaa potilaidensa tietoja eteenpäin. Muutama poikkeus sääntöön kuitenkin on.
Suomen lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry kertoo, että salassapidosta voidaan poiketa vain potilaan kirjallisella suostumuksella tai silloin kun tietojen antamisesta on nimenomaisesti laissa säädetty.
Jos lääkärille selviää, että lapseen kohdistuu rikos tai on perusteltu syy epäillä, että potilaalla ei ole kykyjä, joita vaaditaan ajokortin tai ampuma-aseen hallintaan, voi lääkärillä olla oikeus kertoa tietoja eteenpäin.
– Jos lainsäädäntö edellyttää tietojen luovuttamista potilaan suostumuksesta riippumatta, tulee luovutettavien tietojen olla välttämättömiä vaadittujen tietojen käyttötarkoitukseen, Pöyry kertoo.
Hän korostaa, että tietoja pyytävän tahon on myös aina ilmoitettava lainsäännös, johon tietopyyntö perustuu.
– Tietojen luovuttaja on vastuussa siitä, että luovuttaminen tapahtuu lainmukaisesti, Pöyry toteaa.
Myös poliisi katsotaan Pöyryn mukaan salassapidon osalta sivulliseksi. Tietojen luovuttamisen poliisille tulee perustua joko potilaan nimenomaiseen suostumukseen tai lain säännökseen.
Jos poliisi tutkii jo tapahtunutta rikosta, josta säädetty rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta, lääkärin vaitiolovelvollisuus väistyy siltä osin kuin se on välttämätöntä. Pöyry kuitenkin korostaa, että tietoja pyytävän poliisin on perusteltava tietopyyntönsä lainsäännöksellä.
Sosiaali- ja terveysministeriön eritysasiantuntija Anna Sandberg kertoo, että poikkeuksen vaitiolovelvollisuuteen tekee myös epäily väkivaltarikoksesta.
– Jos on perusteltu syy olettaa, että joku voi joutua väkivallan kohteeksi, on oikeus luovuttaa välttämättömät tiedot asian selvittämiseksi, Sandberg kertoo.
Sandberg korostaa, että työnantajalla ei ole oikeutta työntekijöiden terveystietoihin.
– Työnantaja ei voi mennä kyselemään työntekijöiden terveystietoja työterveyslääkäriltä, Sandberg sanoo.
Lääkärin vala
Potilastietojen salassa pitäminen on osa lääkärinvalaa. Pöyry korostaa, että lääkärin salassapitovelvollisuus on lääkärin etiikan kulmakiviä.
– On tärkeää, että hoitoa tarvitseva potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa mahdollisesti arkaluontoisestakin sairaudesta ja hoidon tarpeensa liittyvät tiedot. Jos se, että tietty henkilö on potilaana, on salassa pidettävä tieto, Pöyry kertoo.
Perustuslaissa turvataan yksityisyyden ja luottamuksellisen tiedonvaihdon suoja, johon myös lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön salassapitovelvollisuus liittyy. Salassapitovelvollisuus säilyy potilaan kuoltuakin ja lääkärin työn päättymisen jälkeenkin.
– Keskeinen lähtökohta on että potilas voi luottaa lääkäriin, jonka luona on asioimassa. Tässä on pitkät perinteet ja sääntely on tiukka, Sandberg toteaa.
Potilastietojärjestelmä OmaKannasta tietoja saavat vain terveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Kuitenkaan kaikilla terveydenhuollon työntekijöillä ei ole oikeutta katsoa kaikkien terveystietoihin, vaan ainoastaan hoitosuhteessa olevien ihmisten terveystietoihin.
Myös yritysten on oltava tarkkana, miten työntekijöiden terveystietoja säilytetään.
Tietosuojavaltuutetun toimisto määräsi Viking Linelle joulukuussa 230 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun työntekijöiden terveystietojen käsittelyyn liittyvistä tietosuojarikkomuksista. Yhtiö oli muun muassa tallentanut työntekijöiden terveystietoja lainvastaisesti henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään. Diagnoositietojen tallentaminen muiden työsuhteeseen liittyvien tietojen yhteyteen on laitonta.