Iikka Kokkoniemi, 25, opiskelee viidettä vuotta matemaattisia tieteitä Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Hän ei kuitenkaan aio valmistua alalta. Syksyllä on tarkoitus vaihtaa tekniikan puolelle.
– Se johtuu aika pitkälti siitä, että minulla lopahti motivaatio koronakriisin aikana. Jäi kursseja tosi paljon suorittamatta, ja ne alkoivat kasaantua. Halusin vaihtaa alaa, kun opinnot eivät edenneet järkevästi, Kokkoniemi kertoo.
Syynä oli myös mielenkiinnon loppuminen. Kokkoniemi oivalsi, että muut alat kiinnostivat matematiikkaa ja fysiikkaa enemmän.
Hän ei ole päätöksensä kanssa yksin. Ylen torstaina julkaiseman jutun mukaan yliopistoista luonnontieteiltä ja it-aloilta valmistuu vähiten opiskelijoita.
Luonnontieteissä opiskeltavien alojen skaala on laaja, sillä Oulun yliopistossa tiedekuntaan kuuluvat muun muassa maantiede, biologia sekä matemaattiset ja fysikaaliset tieteet.
Kokkoniemen mielestä pudokuutta hänen omalla alallaan selittää matemaattisten opintojen luonne.
– Ensimmäisillä kursseilla käydään läpi pohjatietoa, mikä auttaa seuraavilla kursseilla. Mutta jos et pääse läpi jotain kurssia tai sisäistä sen ajatusta kunnolla, niin se tuottaa tosi paljon vaikeuksia seuraavilla kursseilla.
Tämän seurauksena kursseja alkaa kasaantua tietyille periodeille ja työmäärästä on entistä hankalampi selviytyä.
– Se on sellainen loputon lumipalloefekti ja suoritukset keskeytyvät tosi paljon. Koen, että tämä on yksi syy, miksi matemaattisilla aloilla alan vaihtaminen on tosi yleistä. Tiedän omasta kaveripiiristäkin 5-8 ihmistä, jotka ovat vaihtaneet alaa jo aiemmin.
Hänen mielestään alanvaihdosta pitäisi puhua yliopistoissa enemmän. Jos alkaa näyttää siltä, että opiskelija jää jälkeen, ohjaava opettaja voisi ottaa alanvaihdon hänen kanssaan puheeksi. Näin ei tällä hetkellä kuitenkaan tapahdu. Syykin on Kokkoniemen mielestä selvä.
– Yliopistot on laitettu kilpailemaan keskenään ja halutaan mahdollisimman paljon määräajassa opiskelevia valmistumaan, jotta saadaan rahoitusta lisää. Tiedekunnilla on painetta.
Esille nousee myös toimeentulo. Jos opintoja ei saa suoritettua määräajassa, Kelan tukikuukaudet loppuvat. Sen jälkeen on mentävä töihin.
– Sitten automaattisesti käy niin, että opinnot jää yhä enemmän jälkeen.
Varma työpaikka houkuttaa opiskelijoita töihin etenkin IT-alalla
Opinnot jäävät kesken monella myös IT-alalla. Alan kova työvoimapula imaisee monet töihin, eikä opintoja malteta tehdä loppuun. Devaajana ohjelmistoyrityksessä työskentelevä Pessi Moilanen ei kuitenkaan kuulu tähän joukkoon. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2016.
Painetta työelämään siirtymiseen kuitenkin oli.
– Jonkun verran tuli kyselyitä töihin. Kun näki, että kaverit siirtyivät työelämään, niin jollain tasolla mietti, että onko ne opinnot kannattava suorittaa loppuun asti.
Moilasen tapauksessa merkittävää oli, että hän sai opiskelun aikana oman alan töitä nimenomaan yliopistolla.
– Opetin lapsille ja nuorilla kesäleireillä peliohjelmointia. Sen jälkeen pidin opintojen ohella kerhoja kerran viikossa. Siinä ei ajautunut kauas yliopistolta. Jos olisi päätynyt jonnekin yritykseen silloin työskentelemään, niin ehkä aikaa olisi mennyt siihen enemmän ja opinnot olisivat kärsineet.
Jos opinnot venyvät yli seitsemän vuoden, lisää opintoaikaa pitää erikseen anoa. Moilanen teki näin opintojen loppuvaiheessa, kun gradun teko venähti.
– Ei se ollut minusta mitenkään ongelma.
Hän kuitenkin huomauttaa, että koska hän ei ottanut opintolainaa, ei valmistumisen kanssa ollut kiire. Valmistumisen porkkanana käytetään opiskelijoille opintolainahyvitystä, jossa Kela maksaa osan opintolainasta, jos tutkinnon suorittaa määräajassa.
Moilasen mielestä hyvä ratkaisu korkeakoulutettujen määrän lisäämiseksi voisi olla se, että opintojen ohella saisi tienata enemmän ilman, että opintotuet katoavat samalla.
– Monet joutuu siihen tilanteeseen, että kun aloittaa työnteon, niin sitten on järkevämpi tehdä töitä.
IT-alalla vähäinen valmistuvien määrä johtuu ainakin osittain alan työvoimapulasta. Moilasen mielestä paperien tuijottamisen sijaan kannattaisi keskittyä tekijöiden osaamiseen.
– Tällä alalla osaaminen ratkaisee tosi paljon, ne paperit ei ole oikeasti niin tärkeät. Ei ehkä pitäisi olla ensisijainen tavoite saada ulos niitä papereita, vaan saada se osaaminen alasta.
Jäikö sinulla aikanaan opinnot kesken, vai oletko edelleen lopputyötä vaille valmis? Kerro tarinasi, teemme aiheesta jatkojuttua. Lähetä sähköpostia osoitteeseen elli.piirainen@yle.fi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21.4.2023 klo 23:een saakka.
Otsikkoa tarkennettu 26.4. klo 15.50: Kokkoniemi aikoo valmistua yliopistosta, mutta toiselta alalta, mitä on tähän saakka opiskellut. Aiemmin otsikossa sanottiin, ettei Kokkoniemi aio valmistua.