Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan tuolloinen varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) tekivät tärkeän työn Ruotsin taivuttelussa Nato-jäsenyyden hakemisen kannalle viime keväänä. Näin sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Uutispodcastissa, jonka voit kuunnella tästä linkistä.
Suomen demarit kävivät merkittävää keskustelua Ruotsin sosiaalidemokraattien kanssa Nato-jäsenyydestä. Kumpikin puolue oli maansa pääministeripuolue Nato-hakemuksia tehtäessä.
Haavisto sanoo, että koko Nato-hakuvuosi oli diplomaattisuhteiden koitos Suomelle. Etenkin vuoden 2022 keväällä kaikenlaisia kanavia pitkin käytiin tunnusteluita siitä, olisiko Nato ja sen kaikki 30 jäsenmaata valmiita ottamaan Suomen mukaan.
– Meillä oli valtava vierailuprosessi koko ajan menossa. Jos ei oltu itse matkalla maailmalla, niin meillä kävi vieraita ja joistain maista useamman kerran. Se oli hyvin intensiivinen se kevään diplomaattinen prosessi, Haavisto sanoo.
Pääministerin ja ulkoministerin lisäksi keskusteluyhteyksiä eri puolille pitivät yllä presidentti Sauli Niinistö sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) – kukin omia kontaktejaan käyttäen.
Haaviston oma hyvä suhde Turkin ulkoministeriin vaikutti myönteisesti
Kun Suomen Nato-haku tuli vireille viime keväänä, Turkki alkoi välittömästi heittää hiekkaa Suomen Nato-ladulle. Haavisto sanoo, että vaikka Turkki on ollut prosessin mittaan hankala, Turkin ulkoministeriin hänellä on ollut hyvät suhteet.
– Meille on ollut tärkeä koko ajan tietää, mitä on menossa. Saattoi olla sellaisia viikkoja, että useamman kerran olimme [ulkoministeri Mevlüt] Çavuşoğlun kanssa yhteydessä. Muodostui aika hyvä tällainen työsuhde.
Haavisto sanoo, että hän sai jo viime keväänä käsityksen siitä, että Turkki suhtautuu kaikesta huolimatta hyväntahtoisesti Suomeen.
– Kun tämä kolmikantaprosessi lähti liikkeelle, niin ehkä siinä oli sellainen asetelma, että me olimme vähän niin kuin ottopoikia siinä kolmikannassa. Meitä vastaan ei ollut ihan niin paljon hampaankolossa kuin Ruotsia vastaan. Mutta Turkki taisi muotoilla sen jotenkin niin, että kun kerran halusitte yhdessä hakea, niin saatte yhdessä kokea tämän prosessin, Haavisto sanoo.
Hyvistä ulkoministerisuhteista huolimatta Haavisto sanoo, että prosessin pitkittyminen ja mutkistuminen tuli yllätyksenä.
Haavisto vakuuttaa, että ratifiointipäätöksen vauhdittamiseksi Turkille ei ihmisoikeusasioissa tehty myönnytyksiä. Kun Turkin, Ruotsin ja Suomen välinen kolmikantasopimus viime kesänä Madridissa sorvattiin Turkin huolien purkamiseksi, Suomi huolehti Haaviston sanojen mukaan ”kultavaa’lla punniten” jokaisen sanan ja pilkun paikan.
– Siinä ei loukata kenenkään ihmisoikeuksia, eikä luvata karkottaa tai palauttaa ketään henkilöitä. Luvataan käsitellä asiat, jos niitä ilmenee. Niitä on käsitelty oikeusministeriössä päällimmäisenä. Minun tietooni ei ole tullut, että kenenkään ihmisoikeuksia olisi tämän kolmikantasopimuksen perusteella millään tavalla loukattu.
Sen sijaan asevientiasiassa tehtiin myönnytys.
– Tässä on jouduttu tietysti miettimään sitä, ettei voida samaan aikaan olla sotilasliiton jäsen ja lähtökohtaisesti kielteisesti suhtautua sotilasliiton jonkun jäsenen sotilasmateriaaleihin, Haavisto sanoo.
Turkki on vaatinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä maita purkamaan Turkkia koskevat asevientikiellot.
Haavisto: Käsitykseni mukaan Unkarin kohdalla ei esitetty EU-komission ihmisoikeuskanteesta poikkeamista
Turkin lisäksi myös Unkari ryhtyi Suomen Nato-tiellä hankalaksi. Haavisto sanoo, että hän ei kuitenkaan kokenut tilannetta yhtä kiperäksi kuin Turkin kanssa.
– Ehkä Unkarin kanssa on kuitenkin EU-jäsenä ollut sellainen kokemus, että kun tullaan sinne viimeiselle rannalle, niin Unkari sitten tekee kompromisseja.
STT uutisoi pari viikkoa sitten siitä, että Nato-prosessin herkän vaiheen takia Suomi olisi harkinnut, että se ei olisi puoltanut Unkariin liittyvää EU-komission ihmisoikeuskannetta.
Haaviston käsityksen mukaan kukaan ei ole esittänyt kanteesta poikkeamista.
– Mutta tietysti vähän aikatauluja on koitettu katsoa, että emme luo tarpeettomasti itse sellaista tilannetta, jossa sitten joku saa jonkun tekosyyn lykätä asiaa.
– Varmaan sellaisissa asioissa, mitkä suoraan sattuvat samoille päiville, niin varmaan koitimme katsoa aikataulutusta myöskin niin, ettemme tuo saman päivään jotakin uutista, joka sitten voisi vaikka siinä Unkarin parlamentissa herättää juuri sinä päivänä tai sinä hetkenä keskusteluun, Haavisto sanoo.
Kuuntele Uutispodcast