Rehevöityvän Lestijärven kunnostamisesta on tulossa kallis, vuosikymmeniä kestävä urakka.
Yksi alkuvaiheen päätavoitteesta on saada yksityiset maanomistajat mukaan, sillä alueen metsistä puolet kuuluu heille.
– Maanomistajat ovat avainasemassa. Ilman heidän suostumustaan yksityisille maille ei voida tehdä toimenpiteitä, havainnollistaa tilannetta ympäristöasiantuntija Kaarle Kaistila.
Rahoitusta tarvitaan yksityisiltä, valtiolta ja paikallisestikin. Yhtenä ehdotuksena on vapaaehtoinen Lestijärvimaksu.
– Näin esimerkiksi kuntalaiset ja mökkiläiset voivat osallistua hanketoimintaan. Maksu olisi osana hankkeiden omarahoitusosuutta. Yksityinen rahoitus on myös kunnostustyön visaisimpia kysymyksiä, Kaistila sanoo.
Lue myös: Lestijärven vetonaulaa uhkaa rehevöityminen, jos kunnostustöihin ei pian ryhdytä
Eniten järveä kuormittaa metsätalous. Toimenpiteet kohdistuvatkin laajoille alueille ja aiheuttavat mittavia kustannuksia.
Ensimmäiset kunnostukset pääsevät vauhtiin ehkä tällä vuosikymmenellä.
Kaksi suurinta järveen laskevaa uomaa eli Lehtosen- ja Pappilanjoen valuma-aluetta kunnostetaan ensimmäisenä. Niistä järveen valuu humus- ja kiintoaineita.
Yksi tärkeä kohde on entinen Teerinevan turvetuotantoalue, joka muodostaa kuormitusriskin järvelle. Aluetta valmisteltiin turvetuotantoalueeksi, mutta sitä ei koskaan sellaisena käytetty.
Laatu heikentynyt vuosi vuodelta
Järven veden laatu on heikentynyt viime vuosikymmeninä.
Vesi on tummentunut, joka uhkaa lisätä rehevöitymistä ja pahimmillaan johtaa happikatoon, mikä taas voi aiheuttaa kalakuolemia.
Toistaiseksi järven kunto on hyvä, mutta aiempaa epävakaampi ja altis muutoksille.
Esiselvitystä vetää Lestijärven kunta. Projektirahan lisäksi hankkeessa on yksityistä ja kunnan rahaa. Touko-kesäkuussa edessä on maastokäyntejä ja infotilaisuuksia maanomistajille.
Rahoitusta haetaan vesiensuojeluohjelmista, yksityisiltä ja paikallisilta sekä osa toteutetaan talkootyötä.
Lestijärvi on tärkeä alueen virkistyskäytölle ja matkailulle, sillä sen ympärillä sijaitsee yli 400 mökkiä, joissa osassa asutaan ympärivuotisesti.
Matala järvi on pinta-alaltaan 64,7 neliökilometriä. Pituutta sillä on 13 kilometriä ja leveyttä 8 kilometriä.