Peloista huolimatta paikalliseen sopimiseen siirtyminen ei ole laskenut palkkoja metsäteollisuudessa tai ohjelmistoalalla, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimus.
Paperiteollisuuden työntekijöillä ansiot nousivat muutoksen jälkeen 170 eurolla kuukaudessa. Samalla yritysten sisäinen palkkahajonta kasvoi 230 euroa kuukaudessa.
Ylipäätään yrityskohtaiseen sopimiseen siirtymisellä oli vain vähän vaikutusta alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun, olivat selvästi liioiteltuja, sanoo Kauhanen.
Kauhanen toteaa kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat olla suurempia, kun alat alkavat eriytyä enemmän. Yritykset voivat kehittää jatkossa omia palkkausjärjestelmiä, joka voi johtaa yritysten välisiin palkkaeroihin.
– Lisäksi jos yrityskohtaiseen sopimiseen siirtymisellä on tuottavuusvaikutuksia esimerkiksi työaikajärjestelyjen kautta, se voi näkyä ansioiden tasossa positiivisesti pidemmällä aikavälillä, Kauhanen sanoo.
Työnantajia edustavat Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus tekivät pari vuotta sitten historiallisen päätöksen luopua perinteisestä valtakunnallisesta sopimisesta. Paikallisen sopimisen arvioitiin silloin laskevan merkittävästi palkkoja, koska työntekijöiden vipuvoiman katsottiin heikkenevän.
Metsäteollisuus ilmoitti siirtyvänsä yrityskohtaiseen sopimiseen vuonna 2020. Teknologiateollisuus on tarjonnut vuodesta 2021 lähtien yrityksille hybridimallia, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Kaukaalla työntekijät toivovat, että Helsinki ei määräisi
Yle kävi UPM Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa kysymässä työntekijöiden mielipidettä paikallisen sopimisen malliin.
UPM:n Kaukaan tehtaan pääluottamusmies Kari Rikkilä muistuttaa, että heillä on jo pitkät perinteet paikallisesta sopimisesta. Palkkajärjestelyt sovittiin aiemmin tehdaskohtaisesti; nyt uudessa mallissa sopimukset ovat liiketoimintakohtaisia.
Rikkilän mukaan paikallisesti tiedetään parhaiten, miten asiat pitää hoitaa.
– Jos varsinkin työnantajapuoli pystyisi sopimaan aidosti paikallisesti, ettei vahdita konsernitasolta, että mitä saa sopia ja mitä ei saa sopia. Tässä suurin ongelma varmaan tulee, Rikkilä sanoo.
Operaattori Veli Itkosen työtehtäviin Kaukalalla kuuluu muun muassa kaukolämmön, jätevedenpuhdistamon sekä lipeän tuottamisen ohjelmavalvontaa.
Työntekijät ovat Itkosen mukaan toivoneet siirtymistä 12 tunnin työaikaan, koska se helpottaisi kauempana asuvien työntekijöiden arkea. Työnantaja ei ole työajan muutokseen suostunut.
Itkosen mukaan muutoksen jälkeen työntekijöitä on hankalampi saada ylitöihin, koska siitä maksettava korvaus pieneni.
Paperiliiton Vanhala: Huolena työehtojen taso, ei pelkkä palkkaus
Työntekijöitä edustavan Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kommentoi Etlan tutkimusta sanomalla, että ammattiyhdistysliikkeessä on oltu huolissaan pikemminkin työehtojen tasosta kokonaisuudessaan kuin pelkästä palkasta.
Vanhala huomauttaa, että metsäteollisuusyhtiö UPM:n tavoitteena oli alentaa palkkojen lisäämällä työaikaa, mutta Paperiliitto sai sen estettyä.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan paikalliseen sopimiseen siirtymisen tarkoituksena ei alun perinkään ollut alentaa palkkoja, vaan tuoda päätöksenteko lähemmäksi yrityksiä.
– Kysymys ei ole vain palkanmuodostuksesta, vaan kokonaisuudesta, jossa on työehdot, palkkaus ja palkitsemisen kokonaisuus, Ruohoniemi sanoo.
Teknologiateollisuus halusi tarjota jäsen yrityksilleen sekä valtakunnallista ettyä yrityskohtaista sopimista, koska yritykset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.
– Meidän hyvin erilaisilla ja laajoilla toimialoilla valtakunnallinen työehtosopimus on kustannustehokas tapa sopia yleisistä työehdoista suurille joukoille yrityksiä. Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa myös valtakunnallisten työehtosopimusten piirissä palkanmuodostus olisi enemmän paikallisesti toteutettavaa, Ruohoniemi sanoo.
Paperiliiton Vanhala sanoo, että paikallisiin työehtosopimuksiin siirtyminen ei sujunut täysin ongelmitta.
– Kun yhdestä sopimuksesta siirrytään 33 sopimukseen, ei voida tietenkään olettaa että kaikki askeleet osuvat lankulle. Kolmella isoimmalla konsernilla - Stora Enso, Metsä Group ja UPM - oli selvästi enemmän tes-osaamista kuin pienemmillä yhtiöillä, jotka ovat eläneet vahvasti yleissitovassa maailmassa, Vanhala sanoo.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorista Roope Uusitalosta olisi kiinnostavaa ymmärtää paremmin, kuinka sopimisen kulttuuri työpaikoilla muuttui, kun sopiminen vietiin paikalliselle tasolle.
– Minun tulkintani on se, että paperialan lakot kertovat kuitenkin sitä, että muutos ei ollut vain positiivinen, Uusitalo sanoo.
- Lue lisää: Mikä on UPM:n ja Paperiliiton raskaan työtaistelun perintö? Näin vastaavat työmarkkinapomot
Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mukaan nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset. Tanskassa vaikutukset palkkaan ovat olleet noin 5 prosenttia, Saksassa puolestaan lähellä nollaa.
Keskustelu on auki tiistaihin 26.4.2023 kello 23 asti.