Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää suomalaisten koronarokotuskattavuutta hyvänä, vaikka esimerkiksi kolmas rokoteannos on monelta jäänyt ottamatta.
– Ensimmäisen annoksen osalta kattavuus on erittäin hyvä, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvailee.
Nohynekin mukaan myös kolmannen rokoteannoksen kattavuus on erittäin hyvä yli 45-vuotiailla.
– Vanhuksilla on erittäin hyvä kattavuus, Nohynek kuvailee.
THL suosittelee, että 65 vuotta täyttäneet, 18 vuotta täyttäneet riskiryhmiin kuuluvat ja 12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset ottaisivat kahden annoksen perusrokotussarjan, kaksi tehosteannosta ja syystalven tehosteannoksen. 60–64-vuotiaille suositellaan yhteensä neljää rokoteannosta ja 18–59-vuotiaille kolmea. Sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta.
Pienituloiset sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset korostuvat rokotteen ottamatta jättäneiden joukossa
Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan syitä siihen, miksi ihmiset eivät ole ottaneet koronarokotetta suosituksista huolimatta. Tutkimustulosten mukaan rokotuksia ottivat vähiten haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten pienituloiset ja ihmiset, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia.
THL ja Helsingin yliopisto tutkivat asiaa yhdessä. Tutkimuksessa selvitettiin liki 3 000 terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen. Tutkimus on kansainvälisesti laajin aihetta selvittäneistä tähän mennessä.
– Tutkimuksemme ei anna vastauksia siihen, mistä näkemämme yhteydet johtuvat. Voimme olettaa, että esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevien voi olla vaikeaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa. Rokotuksen järjestämiseen tai luotettavan tiedon hankkimiseen liittyvät haasteet saattavat koskea erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä, arvioi tutkijatohtori Tuomo Hartonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä tiedotteessa.
Tutkimuksessa käytettiin FinRegistry/FinRekisterit-tutkimusaineistoa. Tutkimusryhmä jäsenteli koko väestön kattavia kansallisia terveys- ja väestörekisteritietoja koronapandemiaa edeltävältä ajalta ja vertasi tuloksia rokotusrekisteristä saatuihin tietoihin ensimmäisen koronarokoteannoksen osalta. Tutkimusaineisto rajattiin 30–80-vuotiaisiin.
Tutkimustulokset on julkaistu Nature Human Behavior -lehdessä.
Tehohoidossa parikymmentä koronapotilasta
Eilen uutisoitiin, että tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden määrä on noussut.
Tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden määrä on kasvanut, mutta THL ei ole huolissaan
Tehohoidossa on nyt parikymmentä koronapotilasta. Esimerkiksi talvella heidän lukumääränsä pysytteli viiden tienoilla.
Rokottamattomien osuus sairaalahoidossa on ollut noin 30 prosenttia.
Rokotteen ottaminen kannattaa edelleen. THL työstää parhaillaan seuraavan tehosteannoskierroksen kohderyhmiä ensi syksyksi.
Voit tarkastella koronarokotuskattavuutta alueittain ja ikäryhmittäin THL:n sivuilla.
Kuuntele Yle Areenassa: Takaisin Pasilaan 30.11.2021
Korjattu 26.4.2023 klo 16.43. Vaihdettu graafi. Monella syystalven tehosteannoksen ottaneella syksyn rokoteannos on ollut neljäs tai kolmas rokoteannos, esimerkiksi aiemmin sairastettujen tautien vuoksi. THL suosittaa, että syystalven 2022 tehosteannos annetaan riskiryhmäläisille ja kaikille yli 65-vuotiaille riippumatta aiemmin saatujen tehosteannosten määrästä.
27.4.2023 klo 11.49 Sitaattia lyhennetty tilastollisen selkeyden takia.