TEL AVIV, ISRAEL Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa.
Sen oppi nuorena israelilainen Avi Issacharoff palvellessaan Israelin turvallisuuspalvelun eliittijoukoissa. Issacharoff on menestyneen Netflix-sarjan luoja, ja sarjassa pommit räjähtelevät, luodit viuhuvat ja ruumiita tulee loputtomassa väkivallan kierteessä Israelin ja palestiinalaisten välillä.
Issacharoffin luoma sarja Fauda kertoo Israelin tiedustelupalvelu Shin Betin eliittiyksiköstä. Yksikkö tekee terrorisminvastaisia peiteoperaatioita palestiinalaisalueilla. Sarjan päähenkilö on kokenut sotilas Doron. Hän ja hänen ryhmänsä jahtaavat palestiinalaisia Hamas-terroristeja palestiinalaisten asuttamilla Länsirannalla ja Gazan kaistalla sekä naapurimaassa Libanonissa.
Neljäs tuotantokausi sai ensi-iltansa tammikuussa ja sen myötä ennätysmäärän katsojia. Sarjaa näytetään Netflixin kautta nyt 190 maassa. Sarjalla on katsojia Suomessakin, mutta erityisen suurta suosio on arabimaailmassa.
Kuinka monimutkaisesta konfliktista kertova, heprean- ja arabiankielinen sarja oikein saavutti maailmanlaajuisen suursuosion?
Juonenkäänteet kumpuavat tositapahtumista
Sarjan arabiankielinen nimi Fauda tarkoittaa kaaosta. Sitä sarjan päähenkilöt onnistuvatkin luomaan ympärilleen terroristeja jahdatessaan. Operaatioissa elämiä tuhoutuu ja viattomia kuolee.
Issacharoff ideoi sarjan samassa eliittiyksikössä palvelleen Lior Razin kanssa. Issacharoffista tuli sarjan käsikirjoittaja, Razista päähenkilö Doronin näyttelijä.
Monet sarjan kohtauksista, juonenkäänteistä ja henkilöhahmoista perustuvat tositapahtumiin, Issacharoff kertoo Ylelle.
Sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella eliittijoukko iskee palestiinalaisiin häihin. Tuore sulhanen saa sivullisena surmansa, ja eri käänteiden jälkeen leskeksi jäänyt morsian laukaisee itsemurhapommin yökerhossa Tel Avivissa.
– Juonenkäänne perustuu löyhästi Haifassa vuonna 2003 tehtyyn itsemurhapommitukseen, Issacharoff kertoo.
Issacharoff painottaa, että Fauda on fiktiivinen draamasarja, ei dokumentti. Sen henkilöhahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä. Silti Faudan tekijöille oli tärkeää, että sarja tuntuu katsojasta aidolta.
Samalla sarjan viesti 75 vuotta jatkuneesta konfliktista on Issacharoffin mukaan kaukana Hollywood-elokuvien asetelmasta, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan ja lopulta voittaa.
– Tuotantokausien lopussa ei tapahdu katarsista. Konfliktissa ei ole voittajia, tai ainakin jokainen voitto sisältää myös menetyksiä, Issacharoff sanoo.
Suosio arabimaailmassa yllätti
Faudan suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti tuotantokausi tuotantokaudelta. Israelin naapurimaassa Libanonissa sen neljäs kausi nousi katsotuimmaksi useiksi viikoiksi.
Israelilaisesta sotilasyksiköstä kertovan sarjan ei uskoisi olevan arabien lempiviihdettä. Issacharoff sanoo yllättyneensä sarjan suosiosta jo Israelissa, arabimaista puhumattakaan.
– Syynä voi olla se, että sarjassa esiintyvät palestiinalaiset ovat kiinnostavia henkilöhahmoja eivätkä yksiselitteisiä pahiksia. Lisäksi puolet sarjasta puhutaan arabiaksi. Mutta on se myös niin, että hyvä tarina myy, Issacharoff sanoo.
Vielä ei ole tiedossa, saako sarja jatkoa. Viides kausi olisi kuitenkin sarjan tekijöiden toiveissa, Issacharoff kertoo.
Fauda-fanit kiittelevät sarjaa siitä, että sen katsotaan näyttävän konfliktin molemmat puolet. Sen juonenkäänteissä esimerkiksi useat hyvään pyrkivät palestiinalaiset kohtaavat epäoikeudenmukaisuutta ja joutuvat mielivaltaisesti osaksi Israelin ja Hamasin välisiä pelejä.
Sarjaa on kuitenkin myös kritisoitu siitä, että se on kirjoitettu israelilaisesta näkökulmasta. Vaikka rapatessa roiskuu, sarjan päähenkilöt loppupeleissä suojelevat sankarimaisesti kotimaataan eli Israelia. Sarja ei kyseenalaista Israelin miehitystä Länsirannalla tai juurikaan näytä esimerkiksi Israelin siirtokuntia, joiden israelilaiset asukkaat syyllistyvät usein palestiinalaisiin kohdistuviin hyökkäyksiin.
Issacharoff sanoo suoraan, että sarjan tarina on tarkoituskin kertoa israelilaisesta näkökulmasta.
– Sarja keskittyy nimenomaan israelilaisiin sotilaisiin, ja sen antagonistit ovat palestiinalaisia terroristeja. Jos sarja olisi kirjoitettu palestiinalaisten näkökulmasta, se olisi näyttänyt hyvin erilaiselta. Mutta pyrimme silti näyttämään, ettei konflikti ole mustavalkoinen, Issacharoff sanoo.
Sotilaskokemus muutti ajatusmaailmaa
Israelissa on käynnissä suuri myllerrys. Valtaan on noussut kovan linjan oikeistohallitus, jonka joukossa on ääriuskonnollisia ja äärioikeistolaisia ministereitä. Palestiinalaisvihamielisinä tunnetut ministerit vaativat entistä kovempia turvallisuusotteita.
Samalla sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään hallituksen oikeusjärjestelmäuudistusta vastaan. He pelkäävät uudistuksen vaarantavan Israelin demokratian. Myös Issacharoff on puhunut julkisesti uudistusta vastaan.
– Israel on hyvin vaarallisella polulla, Issacharoff arvioi.
Issacharoff on seurannut konfliktia asepalveluksensa jälkeen toimittajana. Hän arvioi, että Israelin on johtanut nykytilanteeseen se, ettei suuri osa israelilaisista ja palestiinalaisista enää usko rauhanprosessiin.
Issacharoff kertoo, että kokemukset eliittijoukoissa muuttivat hänen omaa poliittista ajatteluaan vasemmistolaisemmaksi. Hän kertoo ymmärtäneensä, ettei sotilaallisilla operaatioilla ratkaista poliittisia ongelmia.
– Loppupeleissä tappaminen, pidätykset ja kotien tuhoaminen eivät johda mihinkään. Ne aiheuttavat vain lisää vihaa, lisää vihaisia ihmisiä ja mahdollisesti lisää terroristeja.