Hyppää sisältöön

Heli Karhumäki mursi ranteensa skuuttionnettomuudessa, kun katse herpaantui hetkeksi – sen jälkeen hän vannoi, ettei enää skuuttaile

Ensimmäiset sähköpotkulautaonnettomuudet on jo nähty pohjalaissairaaloissa. Suurin osa onnettomuuksista sattuu kuljettajan ollessa päihtyneenä.

Lapualainen Heli Karhumäki esittelee sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaamaansa kättä.
Ensihätään Karhumäki sai vammaansa apua läheiseltä koronarokotuspisteeltä. Seuraavana päivänä käsi leikattiin Seinäjoen keskussairaalassa. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle
Aliisa Uusitalo,
Kati Ala-Renko

Lapualaiselle Heli Karhumäelle sattui skuuttionnettomuus toissa kesänä hänen vieraillessaaan Helsingissä sukulaispojan rippijuhlissa.

Juhlien jälkeen Karhumäki päätti miehensä ja poikansa kanssa vuokrata laudat ja he lähtivät ajelemaan pitkin Helsingin rantakatuja.

Syystä tai toisesta Karhumäen katse harhaantui Jätkäsaaren kohdalla hetkeksi toisaalle. Ei mennyt kuin sekunti, ja hän törmäsi yllättäen katukivetykseen.

– Lensin välittömästi päin kivetystä ja ulvoin kivusta, se sattui ihan älyttömästi, Karhumäki kertoo.

Karhumäki mursi tapaturmassa ranteensa. Toisin kuin tyypillisesti skuuttionnettomuuksissa, oli Karhumäki tapahtuman aikaan selvin päin.

Lapualainen Heli Karhumäki esittelee sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaamaansa kättä.
Skuuttiturmasta jäänyt arpi Karhumäen ranteessa. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Lämmin viikonloppu ennakoi aina sähköpotkulautaonnettomuuksia ja useimmat niistä ajoittuvat yöaikaan, kun kuljettaja on päihtynyt.

Seinäjoen keskussairaalassa on tänä keväänä hoidettu jo muutamia sähköpotkulautaonnettomuuksia.

Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa onnettomuuksilta on vielä vältytty.

Viime vuonna vammapotilaita tuli kuitenkin yhteispäivystykseen Kokkolassa lähes 40. Myös Vaasassa onnettomuuksia oli viime vuonna kymmeniä, jonain viikonloppuyönä pahimmillaan viitisen kappaletta.

”Tein päätöksen, että en enää skuuttaile”

Karhumäki noudatti orjallisesti kätensä kuntoutusohjelmaa puolen vuoden ajan.

Nyt voi jo sanoa, että käsi on ennallaan, vain arpi ranteessa muistuttaa onnettomuudesta.

Onnettomuuden jälkeen Karhumäki päätti olla enää käyttämättä sähköpotkulautoja.

– Se on sillä lailla hutera värkki, että vaikka olisi kokemusta, niin pienetkin ajovirheet voivat helposti johtaa onnettomuuteen, Karhumäki uskoo.

Karhumäen puoliso ja poika käyttävät kuitenkin sähköpotkulautoja edelleen.

– En puutu muiden valintoihin, mutta omalta osaltani päätin, etten lautaan enää koske, vaikka mukavaa ajelu sillä onkin. Jos toinen onnettomuus tulisi, joutuisi pitämään itseään aika tyhmänä ja sitä en haluaisi, Karhumäki naurahtaa.

Heli Karhumäki uskoo, että jos hän olisi kaatunut yksin ollessaan tai humalassa, olisi onnettomuudessa voinut käydä pahemminkin.

– Sairaalassakin todettiin puhallutuksen aikana, että onpa mukava palvella sellaista, jolla kyseessä on aidosti onnettomuus ilman, että henkilö on ollut päihtyneenä.

Valtava määrä sähköpotkulautoja parkkeerattuna kaupungilla
Sähköpotkulautojen palaaminen Pohjanmaan katukuvaan näkyy jo muutamina tapaturmina Seinäjoen keskussairaalassa. Kuva: Johanna Manu / Yle

Kesäviikonloput näkyvät piikkinä tilastoissa

Lämpimät kesäviikonloput näkyvät usein heti tilastoissa. Onnettomuuksia tapahtuu eniten humalassa viikonloppuöisin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksikköjohtaja Jussi Sarinin mukaan tyypillisiä vammoja ovat erilaiset ruhjevammat, haavat ja ihorikot.

Vakavampia vammoja ovat luunmurtumat raajoissa sekä kasvoissa, ja valitettavasti joukkoon mahtui viime vuonna myös vakavampia kallonsisäisiä vammoja.

– Vakavat tapaturmat ovat jääneet onneksi meillä yksittäistapauksiksi, Sarin sanoo.

Paras ennaltaehkäisy vammoille olisi Sarinin mukaan välttää sähköskuutin käyttöä päihtyneenä.

– Sähköpotkulauta on sinänsä kätevä ja verrattain edullinen kulkuväline esimerkiksi taksin korvikkeena, mutta valitettavasti niitä käytetään usein päihtyneenä. Sitten ei löydy varovaisuutta tai tarpeeksi nopeita refleksejä ja sattuu vahinkoja.

Sarin suosittelee loukkaantumisten ehkäisemiseksi myös kypärän käyttöä ja varovaisuutta väkijoukoissa ja risteysalueilla.

– Eihän se muodikasta ole lähteä baarista kypärä päässä, mutta se on hyvä turvaväline ja erittäin halpa sellainen. Lisäksi jos vauhti osataan pitää kurissa väkijoukoissa ja etenkin risteysalueilla, sattuisi paljon vähemmän vahinkoja.

Suosittelemme