Jokioisten observatorion pihamaalta nousee sääpallo ilmaan automaattisesti joka kuudes tunti, joka ikinen päivä. Palloja lähtee aamulla, keskipäivällä, illansuussa ja yöllä aikaan. Näin on tapahtunut jo 25 vuoden ajan.
– Etelä-Suomessa luotaus tukee tavallisen sääennusteen ja lentosääennusteen tekoa. Sen takia teemme täällä neljä luotausta päivässä, kertoo vanhempi suunnittelija Timo Laine Ilmatieteen laitokselta.
Käsipelillä luotauksia tehtiin Jokioisilla ensimmäisen kerran vuonna 1957.
Valkoisen luotainkontin sisälle ei ole asiaa
Observatorion pihalla aika on täysi ja ajastin avaa valkoisen kontin katon toisen pään hitaasti.
Pian luukusta livahtaa äänettömästi ilmaan vaalea, japanilaisvalmisteinen vetypallo, jonka perässä roikkuu narun päässä pieni radioluotain eli sondi.
Vaatimattoman näköisen kontin sisälle ei vierailla ole asiaa. Osin vetyä täynnä olevan kaasupullon takia, mutta Ilmatieteen laitos on myös kiristänyt turvaohjeistuksiaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Sisällä on kuulemma tietokone, laitekaappi, kaasupullo, palloja sekä tarjotin, jossa on 24 sondia valmiina lentoon. Kerran viikossa sääpallosetti uusitaan.
Pallon perässä keikkuva sondi lähettää miltei saman tien tietoja ilman lämpötilasta, kosteudesta, tuulesta ja paineesta. Parin mutkan kautta säädata on Ilmatieteen laitoksella käytettävissä ja myös muualla maailmassa
Näin meteorologit voivat vielä korjata ja hienosäätää ennusteitaan.
Sääpallo voi muuttaa ennustetta
– Suurin hyöty luotauksella on nimenomaan aamuvuorossa, koska siinä tehdään sääennusteita sille alkavan alkavalle vuorokaudelle, kertoo Ylen meteorologi Anniina Valtonen.
Hän on tullut Jokioisille ensimmäistä kertaa seuraamaan pallon lähtöä.
Sääluotaukset tuottavat erilaisille ennustemalleille ja meteorologeille tietoa ilmakehän ylemmästä osasta. Päivittäisten ennusteiden lisäksi tietoja hyödynnetään lentosääpalvelussa ja satelliittitutkimuksessa.
Anniina Valtonen selittää kuinka jokaisella vuodenajalla on oma tyypillinen ilmiönsä, mikä saattaa olla meteorogille vaikeaa ennustaa. Siihen sääpallon tekemä tuore ja siksi myöskin havainnoista on paljon apua.
– Kesällä saadaan palloista paljon hyötyä, kun ryhdytään ennustamaan ukkosia.
Luotain tuo tuoretta tietoa siitä onko ilmassa riittävästi energiaa, konvektiota, että ukkosia voisi muodostua.
– Talvella katsotaan sateiden olomuotoa. Siitä, kuinka lämpötila muuttuu pystysuunnassa voidaan päätellä tuleeko se sade lopulta alas lumena, räntänä vai vetenä.
Nykyisin myös lentokoneet välittävät tietoa ilmakehästä koneen noustessa ja laskeutuessa.
Sääpallon puhkeaminen tallentui harrastelijan kamerakuviin
Jokioisten lisäksi sääpalloja nousee ilmaan Sodankylässä, tosin vain kaksi kertaa päivässä. Samalla kellonlyömällä luotainpalloja nousee ilmaan eri puolilla maailmaa ja havaintotiedot ovat yhteisessä käytössä.
Vetypallo nousee lakikorkeuteensa noin puolessa tunnissa. Parhaimmillaan luotauspallo nousee yli 35 kilometriin ennen kuin laajentunut pallo puhkeaa. Keskimäärin luotaukset yltävät noin 22 - 28 kilometriin.
Pari vuotta sitten tuusulalainen nuorukainen Joona Laitala tilasi netistä oman sääpallon ja varusti sen kameroilla. Hänen onnistui taltioida pallon puhkeaminen noin 35 km korkeudessa. Video näytti ensi kertaa monelle ammattilaisellekin miltä pallon hajoaminen oikein näyttää.
Vuosittain luotaimia putoilee maahan 2200 kappaletta
Kotimaisen Vaisalan valmistama, noin 90 grammaa painava radioluotain putoaa vapaasti maahan.
Pieneen styrox-laatikkoon pakattuja metallisia luotaimia putoilee Suomessa taivaalta maahan vuosittain yli 2200 kappaletta. Niistä 1470 kappaletta on Jokioisilta peräisin.
Keskimäärin ne laskeutuvat noin 200 kilometrin säteellä Jokioista, mutta on palloja livahtanut naapurimaihinkin.
Määrään nähden suomalaiset tekevät löytämistään luotaimista ilmoituksia vain vähän.
– Luotaimet ovat kertakäyttöisiä. Niiden mukana on hävitys- ja yhteydenotto-ohjeet. Jos joku sondin löytää, niin sen saa pitää muistona, lupaa vanhempi suunnittelija Timo Laine Ilmatieteen laitokselta.
Laine ei usko, että sääpallojen lähettelyä korvaa mikään muu tekniikka vielä pitkään aikaan.
– Esimerkiksi satelliitti ei näe sitä samaa, mitä radiosondi näkee noustessaan ylöspäin. Sondi mittaa kahden sekunnin välein eri sääparametrejä. En usko, että tämä toiminta voisi meidän elinaikanamme muuttua miksikään.
Pallolla siis mennään jatkossakin?
– Pallolla mennään, Timo Laine vakuuttaa.