Makaronilaatikko kolahtaa uuniin. Marttojen kotitalouden asiantuntija Jaana Lehrbäck sulkee luukun ja antaa noin 4,70 euron hintaisten raaka-aineiden kypsyä 180 asteessa vajaan tunnin.
– Suomalaisten ruoanlaiton perustaidot ovat hyvässä jamassa. Ruoan hinta kun on noussut, on tullut tarve siihen, että kertaillaan kotitaloustunneilla opittuja asioita, Lehrbäck sanoo.
Lehrbäck on lupautunut kokkaamaan kanssamme kolme yksinkertaista perusruokaa: sämpylöitä, mysliä ja makaronilaatikkoa.
Vertailimme Hämeen Marttojen opetuskeittiössä itse tehtyjen ja valmiina kaupasta hankittujen aterioiden hintaeroa. Raaka-aineet itse valmistettuihin ruokiin hankittiin kuluttajahinnoin kaupasta.
Kävi ilmi, että edullisen sika-naudasta tehdyn, juustottoman lihamakaronilaatikon valmistaminen itse tulee nyt pääraaka-aineiltaan kalliimmaksi kuin halvimman valmislaatikon poimiminen kaupan hyllyltä.
Käänne on tapahtunut tämän talven ja kevään aikana.
Ennakkotietojen mukaan elintarvikkeiden hinnat nousivat huhtikuussa noin 14 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskus julkistaa vahvistetut luvut ensi viikolla.
– Kuluttajille näkyvät hintamuutokset ovat olleet nopeampia jalostamattomissa ja vähemmän jalostetuissa tuotteissa, kertoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Hintojen nousun eritahtisuutta selittää osin ruokateollisuuden pitkät sopimukset. Forsman-Hugg ajoittaa teollisuuden ja maatalouden tuottajien kohdalla inflaation alkaneeksi jo vuonna 2021, jolloin kustannukset ja erityisesti energian hinta lähtivät kovaan nousuun.
Ruokakaupassa kohonneet kustannukset tulivat todeksi vasta kesällä 2022. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi seuraa nimenomaan tätä hintojen nousua.
PTT ennustaa, että elintarvikkeiden hintojen nousu taittuu loppuvuoden aikana, mutta pysyy edelleen viime vuosia korkeammalla tasolla.
– Mahdollisesti tullaan näkemään pientä hintojen laskua, mutta jyrkkää laskua ruoan hintaan emme ennakoi tämän vuoden aikana. Vaikka monista hintapiikeistä on tultu alaspäin, yleinen kustannustaso on verraten korkea ja säilyy tavanomaista korkeampana. Se vaikuttaa koko ruokaketjussa, Forsman-Hugg sanoo.
Tällä hetkellä elintarviketeollisuutta ja tuottajia rasittavat korkeat korot sekä teollisuuden palkkaratkaisut, jotka nostavat työntekijäkustannuksia viime vuosina totuttua enemmän.
Kuluttajan on siis syytä varautua ostoskorin olevan kalliimpi tai suppeampi vielä jatkossakin.
– Tällä hetkellä puhutaan niin merkittävästä hintojen noususta, että se vääjäämättä näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Ostetaan vähemmän, on siirrytty edullisempiin tuotteisiin. Kuluttajat sopeuttavat omaa ostokäyttäytymistään sikäli, kun se on mahdollista, Forsman-Hugg sanoo.
Kokkikurssit kiinnostavat
Marttojen toiminnassa inflaatio on jo näkynyt kahdella tapaa, sanoo kotitalouden asiantuntija Jaana Lehrbäck.
– Kun ostamme elintarvikkeita omille kursseillemme, ruokalaskun hinta on enemmän kuin se on ollut aikaisemmin. Myös edullisen kotiruoan kurssien kysyntä on kasvanut.
Lehrbäck neuvoo työkseen asiakkaitaan edulliseen ruoanlaittoon. Säästö kauppalaskussa voi tämän jutun esimerkkinä käytetyn makaronilaatikon hinnannoususta huolimatta olla merkittävä, kun valmisruokiin tottunut siirtyy eineksistä kokkaamaan itse.
Kyse on usein rutiineista kauppareissulla.
– Sen sijaan, että ostaa läpi vuoden salaattia ja tomaattia, hankkii kunkin kauden tuotteita. Salaatin voi tehdä raasteista ja juureksista. Nykyään myös kaupat ohjaavat edulliseen siten, että sesongin tuotteet näkyvät isolla osastoilla, Lehrbäck sanoo.
Ostosten seuranta vaikuttaa
Kauppojen tarjonnalla ja asiakkaiden ohjauksella on selvä vaikutus kuluttajan ostopäätöksiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi huhtikuussa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin S-ryhmän sovelluksen kautta omia ostoksiaan seuranneiden ihmisten käyttäytymistä.
Tulos oli kiinnostava: erityisesti alle 35-vuotiaat, yksin asuvien taloudet ja naiskuluttajat tekivät pitkäkestoisia muutoksia ostoskorinsa sisältöön.
– He lisäsivät muita ryhmiä enemmän hedelmien ja vihannesten ostojaan tutkimusjakson aikana. Aineisto osoittaa noin viiden prosentin kasvua. Se on tilastollisesti merkitsevä muutos, kertoo ETLAn tutkimusjohtaja Heli Koski.
Hedelmien ja vihannesten lisäksi S-ryhmän tarjoaman sovelluksen käyttäjien alkoholiostot sekä jäätelön, keksien ja naposteltavien ostot vähenivät, erityisesti naiskäyttäjillä.
– Aikaisempi tutkimus viittaa, että naiset hakevat enemmän terveystietoa. Tämä tutkimus osoittaa, että he eivät pelkästään hae, vaan he myös käyttävät sitä tietoa ja muuttavat ostokäyttäytymistään terveellisempään suuntaan, Koski sanoo.
Tieto lisää siis terveellisiä valintoja ja mahdollistaa myös paremman kontrollin ostoskorin hintaan.
Ruoka viikossa
Marttojen keittiössä sekoitettu mysli ja leivotut sämpylät ovat edelleen säästöä tekijälleen, kun katsotaan pääraaka-aineiden kustannuksia valmistuotteiden hintoja vasten. Ja hyllystä voi edelleen ottaa koriin myös itse tehtyä kalliimman makaronilaatikon.
Kotitalouden asiantuntija Jaana Lerhbäck vinkkaa oleellisimmat perustaidot kotitaloustunnit unohtaneelle kokille.
– Kannattaa opetella ensin muutama ruoka viikossa tai kuukaudessa. Aloita jostain keitosta tai laatikosta ja siirry sitten patoihin ja wokkeihin. Kastikkeet ihan viimeisenä, Lehrbäck neuvoo.
Samalla mieleen muistuu ruoanlaiton aivan perusaskeleet: lisäkkeiden keittäminen ja paistaminen sekä proteiinilähteen maustaminen.
– Ohjeita ja tietoa löytyy, kun jaksaa etsiä. Samalla itseluottamus lisääntyy, kun huomaa, ettei ruoanlaitto ole mitään ydinfysiikkaa. Tulee hyvä mieli. Ainakin tietää, mitä syö, kun sen on itse laittanut, Lerhbäck sanoo.