Svenska Ylen selvityksen mukaan työmarkkinoilta on kadonnut Suomessa kymmeniä tuhansia koulutettuja lähihoitajia.
Ylen ruotsinkielinen toimitus vertaili Valviralle rekisteröityneiden lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ja lähihoitajana työskentelevien määriä.
Tilastot osoittavat, että vuonna 2020 yli 110 000 lähihoitajaksi koulutettua ei tehnyt töitä lähihoitajana, vaan jotain muuta.
Lähihoitajia koulutetaan koko ajan enemmän, mutta silti heitä ei näytä olevan tarpeeksi. Lähihoitajista on ollut huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollossa jo pitkään.
Runsaassa vuosikymmenessä lähihoitajia on koulutettu 90 000 lisää. Näillä koulutusmäärillä lähihoitajista pitäisi olla ylitarjontaa, ei pulaa.
Lähihoitajana työskentelevien määrä on kuitenkin noussut vuosien 2010–2020 välillä vain muutamalla tuhannella. Vuonna 2020 heitä oli vajaat 80 000.
Minne lähihoitajat ovat oikein kadonneet hoitoalalta?
Vuosittain valmistuu noin 10 000 uutta lähihoitajaa. Osa heistä jatkaa opintojaan. Myös se tiedetään, että kaikki valmistuneet eivät jää alalle.
Lähihoitajaksi kouluttautuneiden määrä on kasvanut 12 viime vuoden ajan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 108 000 lähihoitajaa vuonna 2010. Heidän määränsä on noussut lähes 197 000:een vuoteen 2022 mennessä. Lähihoitajana työskenteleviin on otettu mukaan alle 65-vuotiaat.
Moni lähihoitaja jatkaa opintoja ammattikorkeassa
Lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola nimeää hoitoalan heikon pitovoiman syiksi alhaisen palkan, epämukavat työajat, arvostuksen puutteen ja huonon johtamisen.
Alan hylkäämisen syiksi on nostettu myös eettinen stressi eli se, että joutuu tekemään työtä vastoin periaatteitaan: Hoitajalla ei esimerkiksi ole riittävästi aikaa asiakkaille heidän suuren määränsä tai tiukkojen aikataulujen vuoksi.
Paavola toteaa, että hoitoalan ongelmia on tutkittu, vedottu parannusten puolesta ja lakkoiltu.
– Silti asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan viime 10–15 vuoden aikana.
Paavola nostaa esiin myös työvuoroihin tehdyt muutokset. Ennen osa hoitajista teki pysyvää yövuoroa, mutta nyt tehdään työtä kolmessa vuorossa: aamua, iltaa ja yötä.
– Tämän ajateltiin säästävän rahaa, mutta ei huomioitu sitä, miten se vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen.
Lisäksi lähihoitajille on siirretty paljon tukitoimintoja kuten ruuanlaittoa, vaatteiden pesua ja siivousta. Varsinaiselle hoitotyölle jää yhä vähemmän aikaan.
Paavola ei tiedä, minne lähihoitajat ovat kadonneet työmarkkinoilta. Hän kertoo kuitenkin, että noin puolella hoitoalaa ammattikorkeakouluissa opiskelevalla on pohjana lähihoitajan koulutus.
Osa lähihoitajista siis jatkaa opintojaan, mutta se ei selitä suurta aukkoa tutkinnon suorittaneiden ja työtä tekevien välillä.
Tämän lisäksi noin 4 500 lähihoitajaa on tällä hetkellä työttömänä. Superin mukaan monet työttömänä olevista lähihoitajista ovat palaneet loppuun työelämässä.
Suomalaiset tarvitsevat hoivaa ja hoitajia entistä enemmän
Kun tarkastellaan terveydenhuoltoalan kaikkia laillistettuja tai nimikesuojattuja ammattiryhmiä, työntekijöiden määrä on kasvanut vuosikymmenessä 240 000:sta noin 350 000:een. Lähihoitajien lisäksi myös sairaanhoitajista ja kätilöistä on pulaa.
Lähihoitajat voivat olla töissä sekä vanhustenhoidossa että sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylihoitaja Marjo Orava lisää yhdeksi hoitajapulan syyksi voimakkaasti kasvaneen hoidontarpeen.
– Suomessa on yhä enemmän ikääntyviä ihmisiä, jotka tarvitsevat hoivaa ja hoitoa.
Oravan mukaan hyvinvointialue palkkaisi heti kymmeniä lähihoitajia.
– Meillä on jatkuvasti 50–60 lähihoitajan paikkaa auki.
Oravan mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu siten, että hoitajia tarvitaan paljon. Vertailtaessa lääkäreiden ja hoitajien määriä muihin Euroopan maihin Suomessa on huomattavasti enemmän hoitajia.
Hoitoalalta kadonneet lähihoitajat eivät ole siirtyneet julkisesta terveydenhuollosta yksityiselle tai lähteneet ulkomaille työskentelemään näin runsain joukoin.
Yksityiset hoitojätit Mehiläinen ja Attendo kertovat, että heilläkin on samanlainen pula lähihoitajista kuin hyvinvointialueilla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista taas selviää, että ulkomailla työskentelee vain noin pari tuhatta hoitajaa.
Koulutuksen lisäämisestä ei ole apua, jos lähihoitajat eivät jää alalle
Sote-alan kehittämisasiantuntija Terhi Tevameri työ- ja elinkeinoministeriön KEHA-keskuksesta kertoo huolestuttavasta kehityksestä: yhä harvempi lähihoitajan tutkinnon suorittanut hakee nimikesuojausta itselleen.
Lähihoitaja kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon suojattuihin ammattinimikkeisiin.
Vuonna 2020 lähes 7 500 lähihoitajaksi valmistunutta haki nimikesuojausta sosiaalihuollossa, viime vuonna enää runsas 5 000. Tevameren mukaan yhä useampi opiskelija myös keskeyttää opintonsa ennen tutkinnon valmiiksi saamista.
– Näitä asioita pitäisi selvittää. Lähihoitajien koulutusmäärien nostamisesta ei ole apua, jos opiskelijat eivät siirry työmarkkinoille.
Myös ammattiopisto Axxellissa lähihoitajaksi opiskelevat Marco Esposito ja Emmy Timonen korostavat työhyvinvoinnin tärkeyttä.
– Olemme miettineet opinnoissa paljon sitä, miksi ihmiset nauttivat tai eivät nauti työstään. Onko ongelma itse työ vai sen johtaminen? Jos johto ei välitä, työkään ei suju, Esposito toteaa.
– Uskon, että työ sujuu hyvin, jos sinulla on hyvät työtoverit ja tiimi, Timonen sanoo.
Espositon ja Timosen kaltaisten alalla pysyminen on kohtalon kysymys ikääntyvälle Suomelle. Missä he näkevät itsensä kymmenen vuoden päästä?
Timonen aikoo työskennellä vanhustenhoidossa, mutta suunnitelmissa ovat myös lisäopinnot.
Juttu on käännetty Yle Svenskan artikkelista: Vart försvann 100 000 närvårdare? Det hjälper inte att utbilda fler, säger expert
Korjattu kello 21.27: Laillistettu lähihoitajan ammatti nimikesuojatuksi.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.