Operaatio Savukukko eli Ylä-Savossa paljastuneen laajan salametsästyksen tutkinta on ollut käynnissä jo kuutisen viikkoa. Tutkinnan edistyessä epäiltyjen määrä on lisääntynyt.
– Epäiltyjä on tässä vaiheessa kolmisenkymmentä ja kuulustelupöytäkirjoja on kasattu jo useampia satoja, arvioi rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Hänen mukaansa epäiltyjen määrä voi yhä kasvaa, ja myös kiinniottoja saattaa olla tulossa lisää.
Poliisin haltuun on esitutkinnan aikana päätynyt jo parisataa asetta. Niistä kuitenkin vain osa on takavarikoitu rikoksentekovälineenä.
– Merkittävä osa on ampuma-aselain mukaisessa tutkinnassa.
Pakastimessa kymmenen suurpedon jäänteet
Poliisin tekemässä kotietsinnässä löytyi erään talon ulkorakennuksesta pakastin, joka oli piilotettu heinäpaalien taakse. Pakastimessa oli useita jäässä olleita eläinten osia ja jäänteitä, jotka poliisi toimitti tutkittavaksi Ruokavirastoon.
Ruokaviraston alustavan lausunnon mukaan jäänteet koostuivat kolmesta suden nahasta, yhdestä suden kallosta, kolmesta ilveksen nahasta, viidestä ilveksen kallosta ja kahdesta kokonaisesta ilveksestä. Yksi nahoista kuului Unna-nimiselle pantasudelle.
Poliisi on pyytänyt asiantuntija-apua myös Luonnonvarakeskukselta (Luke), Oulun yliopistolta ja Kuopion luonnontieteelliseltä museolta.
Luken osalta kyse on vertailusta aineistopankkiin, jossa on metsästäjien aiemmin keräämiä susien DNA-näytteitä.
– Pystyttäisiinkö esimerkiksi tunnistamaan, mistä susista on kysymys ja millä alueella ne ovat eläneet, Pohjolainen selittää.
Oulun yliopistosta puolestaan odotetaan tietoa siitä, ovatko poliisin haltuun joutuneet verinäytteet peräisin sudesta.
– Pystytäänkö yksilöimään, että kyse on todellakin suden verestä vai jonkun muun eläimen verestä.
Esitutkinnassa on tarvittu myös Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntemusta, sillä epäiltyjen hallusta on löytynyt useita kymmeniä eri eläinten jalkoja ja siipiä. Jäänteiden joukossa on ainakin yksi ilveksen tassu.
”Miksi?”
Pohjolainen myöntää, että salametsästyksen laajuus ja systemaattisuus on yllättänyt kokeneemmatkin virkamiehet.
– Miksi on tapettu esimerkiksi ilveksiä ja ahmoja tai luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja kuten joutsenia?
Pohjolaisen mukaan jokaisen rikoksesta epäillyn motiivi pyritään selvittämään.
– Onko syynä esimerkiksi tyytymättömyys petopolitiikkaan tai viranomaistoimintaan, tai onko kyse petojen aiheuttamasta uhkasta kotieläimille ja tuotantoeläimille, hän pohtii.
Myös koira voidaan tuomita valtiolle
Lain mukaan oikeus voi tuomita rikoksen tekemisessä käytetyn välineen menetettäväksi valtiolle. Metsästysrikoksissa kyse on tällöin yleensä aseista ja ajoneuvoista, kuten esimerkiksi moottorikelkasta.
Rikosylikomisario Pohjolaisen mukaan kyseeseen voi kuitenkin tulla myös metsästyskoira, jos sitä on esimerkiksi käytetty laittomaan sudenmetsästykseen.
– Sen arvo voidaan menettämisseuraamuksena syyttäjän hakemuksesta määrätä tuomioistuimen päätöksellä valtiolle.
Kyseeseen voi tulla myös niin sanottu esinekonfiskaatio, jolloin kokonainen koira tuomitaan rikoksentekovälineenä menetettäväksi valtiolle.
– Koira otetaan valtion haltuun, jolloin se voidaan myydä eteenpäin. Jos sitä ei voida syystä tai toisesta luovuttaa eteenpäin, niin se käytännössä lopetetaan.
Tähtäyspiste kesäkuun lopulla
Kun tutkinta maaliskuun lopulla alkoi, siihen osallistui enimmillään jopa nelisenkymmentä poliisia ja rajavartijaa. Nyt esitutkintaa tekee kymmenkunta poliisimiestä ja muutama rajavartija avustaa ajoittain poliisia.
Itä-Suomen syyttäjäalue on nimennyt tutkintaan kolme syyttäjää, mikä Pohjolaisen mukaan kertoo tutkinnan laajuudesta ja epäiltyjen suuresta määrästä.
Laajuus näkyy myös aikataulussa. Esitutkinnan oli alun perin ajateltu valmistuvan kesäkuun lopulla, mutta nyt näyttää siltä, että aikataulu voi siitä venyä.
– Jatketaan niin pitkään kuin on tarvetta, Pohjolainen toteaa.
