Vuorokauttakaan ei ehtinyt kulua Kemin edellisestä kuutinpelastusoperaatiosta, kun pelastuslaitos taas hälytettiin hätiin samoihin hommiin. Torstaina iltapäivällä kuutti oli rantautunut Kemin Sisäsatamaan paikallisen ravintolan edustalle.
Varmaa ei tietenkään ole, liekö kyseessä sama yksilö, joka keskiviikkona palautettiin mereen.
Torniolainen Panu Ankkuri oli aamupäivällä rannassa kävelemässä koiran kanssa.
– Hoksasin, että kuuttihan tuo on. Poikanen näytti passiiviselta, ja minua alkoi säälittää. Soitin pelastuslaitokselle ja ohjasin heidät tähän, eläimistä pitävä Ankkuri kertaa.
Pelastuslaitokselta sanottiin Ankkurille, että jos kuutti ei parissa päivässä tokene, se lopetetaan.
Pelastuslaitoksen ehdotuksesta Ankkuri kävi kuitenkin ostamassa kuutille paketillisen silakkafileitä. Kuutti alkoi syödä fileitä varovasti ja lopulta se popsi kaikki fileet suuhunsa uteliaiden lokkien ja variksen tarkkaillessa tilannetta etäältä.
Lintujen lisäksi hyljettä kävi katsomassa myös kemiläisiä ihmisiä. Kuuttia ihmettelemään saapuneet arvailivat eläimen ikää ja painoa.
Kuutin epäiltiin muun muassa olevan helmikuussa syntynyt, mutta aivan liian kevyeksi jäänyt poikanen, jonka imetys on jäänyt kesken.
Tämän vuoden poikanen
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mervi Kunnasrannan mukaan kuuttien nouseminen maihin on tavallista tähän aikaan vuodesta. Kyseessä ovat tämän vuoden poikaset, jotka ovat joko eksyneet emostaan tai vieroitettu.
– Tämä yksilö oli nälkäisen näköinen. Koska ihon alla ei ole sukelluspaitaa eli läskiä, sillä on voinut olla kylmäkin ja siksi se on noussut rantaan, Mervi Kunnasranta sanoo.
Todennäköisesti Kemin kuutille on käynyt, kuten sen lukuisille lajitovereille jäiden sulaessa. Maalle päästyään ne lähtevät kuljeskelemaan ja niiden suuntavaisto pettää.
Harmaahylkeen imetysaika on vajaat kolme viikkoa. Mervi Kunnasrannan mukaan sen jälkeen on ihan luontaista, että kuutit vaihtavat ja kasvattelevat karvaa, odottelevat hiukan ja lähtevät itse kalastelemaan. Kun jää pettää, ne joutuvat veteen ja kylmissään nousevat maalle.
”Kuuttia ei pidä syöttää, ja parasta on antaa sen vain olla”
Hyljetutkija Mervi Kunnasranta toteaa, että maalle noussutta kuuttia ei kannata mennä koskemaan tai siirtelemään, jos ei ole vankkaa kokemusta hylkeiden käsittelystä.
– Ne ovat aika nopealiikkeisiä ja voivat purra. Hampaat eivät ole kaikista puhtaimmat, joten puremasta voi saada inhottavia tulehduksia käsiinsä.
Jos kuutti on esimerkiksi rannalla eikä se häiritse yleistä olemista, Kunnasrannan neuvo on jättää eläin vain rauhaan. Häiritseminen juurikin voi ajaa sen kulkemaan väärään suuntaan eli poispäin avovedestä.
– Ei ole myöskään järkevää antaa ruokaa, yleensä ne eivät edes syö. Jos tarpeeksi nälkiintynyt eläin viedään esimerkiksi Korkeasaareen, sen ruokinta aloitetaan letkuttamalla, Mervi Kunnasranta sanoo.
Ranua ei ole oikea osoite
Kunnasrannan mielestä luonnoneläimen selviytymiseen puuttumista on hyvä miettiä, jos eläin ei suoranaisesti kidu. Jos hylje on oikein huonokuntoinen, poliisi voi sen lopettaa eläinsuojelulain nojalla.
– Harmaahylje ei ole millään tavalla uhanalainen ja luontoon kuuluu, että heikot sortuvat elon tiellä. Hylkeitä on merellä paljon, ja kaikki eivät vaan selviä.
Jos tilanne menisi siihen, että harmaahylkeen poikanen pitäisi toimittaa hoitoon johonkin, niin Ranuan eläinpuisto ei olisi enää oikea osoite. Aikaisemmin Ranualla on hoidettu muun muassa harmaahylkeen kuuttia, joka jostain syystä oli eksynyt omakotitalon pihaan kilometrien päähän merestä.
– Nyt kun olemme olleet suljetun pitopaikan statuksen alla, niin emme ole enää oikea osoite, sanoo Ranuan eläinpuiston eläintenhoidon tiimivastaava Miia Varanka.
Status on eurooppalaisten eläintarhojen ja akvaarioiden kattojärjestön (EAZA) myöntämä ja se estää esimerkiksi loukkaantuneiden villien lintujen ottamisen eläinpuistoon hoidettavaksi.
– Kuutille rauha ja hiljaisuus olisi nyt tärkeintä eli sitä ei saa häiritä, Varanka tähdentää.