Nurmon yläkoulun seitsemäsluokkalainen Leevi Niemi esittelee kylpyankkatyötään Seinäjoen Torikeskukseen avattavassa taidenäyttelyssä.
– Tämä oli paras kuvistyö, mikä on ollut koko peruskoulussa. En heti muista toista näin mukavaa, Niemi sanoo.
Etelä-Pohjanmaan kuvataideopettajien kevään yhteistyöprojektiin osallistui 17 yläkoulua ja lukiota kunnista eri puolilta maakuntaa.
Ajatus oli, että jokainen oppilas sai keltaisen, muovisen kylpyankan, jonka muokkasi näkemyksensä mukaiseksi. Näin syntyneet taideteokset ovat toukokuussa yleisön nähtävillä Duck to Kuvis -näyttelyssä.
Leevi Niemen teoksessä ankka makaa paistinpannulla.
– Siinä on yksi mun lempiruoista, munalätty, Niemi sanoo.
”Oletteko ihan tosissanne”
Eteläpohjalaisten kuvataideopettajien yhteistyöprojekti syntyi kuin luonnostaan opettajien muun yhteistyön jatkoksi.
Osa opettajista oli tehnyt ankkatöitä opiskelijoidensa kanssa aiemminkin, ja kun ankkaprojekti ideoitiin, kaikki innostuivat ”sata lasissa”.
– Kuvataideopettajat ovat aivan omanlaisiaan ja innostuvat nopeasti, sanoo projektin vetäjä, Etelä-Pohjanmaan kuvataideopettajien puheenjohtaja Milla Rannanjärvi. Hän opettaa kuvataidetta Lapuan lukiossa ja yläkoulussa.
Näyttelyä varten opettajat tilasivat kylpyankkoja 1 500 oppilaalle. Hankinta herätti ihmetystä myös kaupassa, kertoo Nurmon yläasteen ja lukion kuvataideopettaja Silja Sairberg.
– Monta kertaa kaupassa kysyttiin, että oletteko ihan tosissanne. Myyjätkin rupesivat jo ihmettelemään, mitä teemme, Sairberg kertoo.
Sairberg kertoo keräilleensä kylpyankkoja jo vuosia. Hänellä on kotona 300 ankan kokoelma.
– Ankkailu on tarttuvaa. Olen käyttänyt ankkoja mannekiineina jo aiemminkin ja tartuttanut ”hulluuden” oppilaisiin, Sairberg naurahtaa.
Meillä on vaaleanpunaisia unelmia, mutta myös väkivaltaa voi käsitellä kuvataiteen keinoin turvallisesti kouluympäristössä
Milla Rannanjärvi
Lapuan lukion oppilaat Sebastian Porola ja Aada Malo ovat tuoneet kylpyankkansa näyttelyyn.
– Inspiraationi lähti siitä, että tykkään batmaneista ja halusin elokuvasta jonkun hahmon. Siksi valikoitui Kaksinaama, Porola kertoo.
Aada Malo sai inspiraation unessa.
– Tässä näkyy lapsille tuttu Hevisaurus-bändi. Tiesin, ettei kukaan muu meidän koulussa ole tehnyt dinosaurusta, Malo kertoo.
Opettajat kertovat vaikuttuneensa siitä, miten monenlaisia ankkoja oppilaat tekivät ja miten lahjakkaita he olivat. Projektissa jokainen sai toteuttaa omaa näkemystään.
– Emme laittaneet muuta rajoitusta tekemiselle kuin sen, että muita ei saa loukata ja jokaista nuorta arvostetaan yksilönä, Milla Rannanjärvi sanoo.
Vaikka näyttelyssä on söpöjäkin kylpyankkoja, ei synkempiäkään tulkintoja ole vältelty.
– Sai toteuttaa myös rankempia aiheita. Meillä on vaaleanpunaisia unelmia, mutta myös väkivaltaa voi käsitellä kuvataiteen keinoin turvallisesti kouluympäristössä, Rannanjärvi sanoo.
Ulos luokkahuoneesta, oikeasti näkyviksi
Duck to Kuvis -näyttelyssä on esillä lähes 1 500 kylpyankkaa.
Lähes jokaisesta kodista löytyvän materiaalin muokkaaminen muistuttaa, että kuvataide on muutakin kuin piirtämistä ja maalaamista, opettajat sanovat.
Samaa sanoo Kuvataideopettajat ry:n eli Kuvis ry:n puheenjohtaja Jari Koljonen.
– Kuvataideopetus on kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin yhdistävä aine. Se yhdistää taidehistoriaa, nykytaidetta, visuaalista mediaa ja oppilaiden omaa kulttuuria, kuten videopelimaailmoja, Koljonen sanoo.
Koljonen kehaisee eteläpohjalaisten materiaalina olleita kylpyankkoja.
– Se on arkkityyppi esineestä ja aineesta, josta me kaikki heti tiedämme mistä puhutaan. Sellaisten muovaaminen omaan suuntaan on kiinnostavaa.
Koljosen mukaan kokeelliset tekniikat ja materiaalit voivat innostaa myös sellaisia oppilaita, joilla piirtäminen ja maalaaminen eivät ole vahvimpia osa-alueita.
Eteläpohjalaiset kuvataideopettajat muistuttavat myös, että kuvataide on tasaveroinen oppiaine muiden joukossa.
Koljosen mukaan tärkeää on sekin, että kuvataideopetus tulee ulos koulurakennuksesta, yleisön keskelle.
– On merkittävää, että projekti lähtee ulos luokkahuoneesta, ja oppilaiden työt ja ajatukset tulevat oikeasti näkyviksi myös kouluyhteisön ulkopuolella.