Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan perusporvarihallituksen ohjelmasta, mutta kokoomuksen Petteri Orpon peräänkuuluttama puolueiden välinen luottamus on edelleen hukassa.
Neuvottelijoiden sosiaalisen median karskia kielenkäyttöä on käsitelty puheenjohtajien pöydässä asti.
Ärhäkintä on perussuomalaisten viestintä. Puolueen tulilinjalle on joutunut kuluneella viikolla etenkin neuvottelukumppani Rkp ja sen liberaali maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka.
Rkp on halunnut irtisanoutua julkisesta eripurailusta ja puolueen mitta alkaakin vähitellen täyttyä.
Tänään sunnuntaina Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vaatii Helsingin Sanomien haastattelussa puheenjohtajia puhumaan kunnioituksesta puolueidensa kansanedustajien kanssa.
Vaarana on suhteiden kariutuminen
Tampereen yliopiston viestinnän professorin Pekka Isotaluksen mukaan perussuomalaisten ärhentelyn taustalla ovat ainakin osittain strategiset tarkoitusperät.
– Tässä on vanha perinteinen retorinen strategia käytössä eli pyritään vaimentamaan tiettyjä tahoja ja siten saamaan itselle äänivaltaa, että vastustavat äänet hiljenisivät, Isotalus sanoo.
Tietynlaisella viestinnällä puolue pyrkii hänen mukaansa rakentamaan asemaa neuvotteluissa ja osoittamaan omille kannattajille, että puolue pitää periaatteistaan kiinni.
Toisaalta isottelulla on Isotaluksen mukaan myös vaarana kääntyä itseään vastaan.
Hallitusneuvottelut perustuvat herkälle tasapainottelulle ja kompromissien tekemiselle.
– Vaarana on se, että neuvottelusuhteet kärsivät ja pahimmillaan kariutuvat, hän muistuttaa.
Puheenjohtaja Henriksson totesi eilen lauantaina Ylelle, että riidan haastamisella voi olla jatkuessaan vaikutusta myös hallitusneuvotteluiden lopputulokseen.
Strategiaa vai kokemattomuutta?
Turun yliopiston taloussosiologian dosentin Arttu Saarisen mielestä perussuomalaiset pyrkii provosoivalla käytöksellä ensisijaisesti viestimään kannattajille, ettei se ole hallitusneuvotteluihin osallistumisesta huolimatta hylännyt muista puolueista poikkeavaa tyyliään tehdä politiikkaa.
Tilanne on myös puolueelle uusi. Perussuomalaisten poliittinen linja on viime vuosina kirkastunut, mikä on helpottanut omasta politiikasta viestimistä.
– Toisaalta myös kompromissien teko on hankalampaa, koska linjaukset ovat niin selkeästi tiedossa maahanmuuton ja ilmastopolitiikan kohdalta. Eli jos tehdään kompromissi, se tulee ilmi välittömästi, Saarinen sanoo.
Saarinen tunnistaa puolueen some-viestinnän taustalla myös strategisemman tavoitteen. Perussuomalaiset tietää, että kokoomus on hallitusneuvottelijana hankalassa asemassa.
SDP on ilmoittanut, ettei puolue ole valmis kokoomuksen vaatimiin julkisen talouden sopeutuksiin, ja keskusta on kieltäytynyt kokonaan neuvottelemasta.
– Tässä jäi perussuomalaisille strateginen paikka. He pystyvät sanelemaan ehtoja aika paljon. Kyllä he tällä viestinnällä pyrkivät varmasti myös vaikuttamaan siihen, että saisivat mahdollisimman edullisen neuvottelutuloksen itselleen.
Toisaalta varomattoman ja kärkkään some-viestinnän taustalla voi Saarisen mukaan vaikuttaa yksinkertaisesti perussuomalaisten neuvottelijoiden kokemattomuus.
Puolueen entisen puheenjohtajan Timo Soinin aikaisista ministereistä yksikään ei ole enää mukana Säätytalolla. Nykyisellä puheenjohtajalla Riikka Purralla ei hänelläkään ole kokemusta hallitusneuvotteluista.
Perussuomalaisten voi Saarisen mukaan myös olla vaikea lopettaa räväkkää ja vastakkainasettelulle perustuvaa viestintäänsä seinään.
Tietty karskius on asia, joka vetoaa puolueen kannattajakuntaan.
– Jos aletaan peruuttaa tässä tilanteessa, saattaa se viestiä kannattajille, että puolue ei ole enää oma itsensä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23 asti.