Kaikki tapahtumat lapsen ympärillä vaikuttavat hänen leikkiinsä. Silti pihaleikeissä on jotakin, mikä pysyy ja välittyy sukupolvelta toiselle.
– Olen yllättynyt, kuinka samanlaisia leikit ovat eri paikkakunnilla. Leikin nimi vain muuttuu, sanoo Leikki-innovaattori Isa Pelto Perinneleikit ry:stä.
Hän kiertää eri puolilla Suomea opettamassa pihaleikkejä. Leikit muistuttavat toisiaan myös eri maiden lapsilla.
– Hipan tyyppinen jahtausleikki tunnetaan ympäri maailmaa, kertoo varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander Oulun yliopistosta.
Vaikka lapsilla ei olisi edes yhteistä kieltä, he voivat silti leikkiä yhdessä.
– Jalkapalloa pelataan myös kaikkialla, kenttä vain on erilainen, Siklander kertoo.
Tämän vuoksi leikkiminen kannattaa. Listasimme kuusi syytä.
1. Säännöt opettavat vuorovaikutustaitoja
Korona-aikana monet lapset olivat eristyksissä, ja siksi vuorovaikutustaitojen kehittyminen saattoi jäädä vähemmälle. Leikin kautta lapset oppivat juuri näitä taitoja.
– Sovitaan yhdessä rooleista, ja niitä vaihdellaan. Joskus riitakin voi kuulua asiaan, sanoo kasvatustieteiden apulaisprofessori Signe Siklander.
Lapset rakentavat leikin ympärille juonen. Vaikutteita otetaan uutisista, saduista ja siitä ympäristöstä, jossa leikitään.
– Esimerkiksi eräässä koulussa leikittiin pandemian aikaan ambulanssihippaa, kertoo Siklander.
2. Leikin kautta voi oppia
Toiminnallinen leikki voi tukea oppimista. Esimerkiksi matematiikkaa voi oppia uudella tavalla, kun lapset hyppivät numeroruudukkoa. Lapsille leikin kautta oppiminen on luontevaa.
– Intiassa luotiin uutta opetussuunnitelmaa, jossa leikki oli keskeisessä osassa. Vanhemmille asiaa piti perustella, jotta he eivät ihmettelisi, miksi vain leikitään, eikä keskitytä tärkeämmiltä tuntuviin asioihin, sanoo Siklander.
3. Leikissä on mukana koko keho
Leikki on toiminnallista ja liikettä syntyy kuin vahingossa. Kädet heiluvat, mieli ideoi ja keho on mukana.
– Lapsilla on tarve testata tilanteita, joissa on pieni riski, sanoo Siklander.
Hän puhuu nujakkaleikeistä. Niistä lapset yleensä pitävät, mutta vanhemmat suhtautuvat niihin usein varautuneesti. Ennen leikki olikin Siklanderin mukaan rajumpaa. Saman on huomannut myös Perinneleikit ry:n leikittäjä Isa Pelto.
– Esimerkiksi ennen poliisi ja rosvo -leikissä rosvo piti oikeasti saada kiinni ja raahata vankilaan. Nyt sellaista ei tietenkään koulumaailmassa voi tehdä, ja kosketus riittää, hän sanoo.
4. Leikin avulla käsitellään tunteita
Leikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita.
– Leikimme juuri Ukrainan sodan sytyttyä Maa-leikkiä. Tein pienempiä ryhmiä lapsista. Tällöin miltei jokaisessa ryhmässä lapset valitsivat maakseen Venäjän tai Ukrainan, kertoo Isa Pelto.
Lapsi voi käsitellä leikin kautta tunteita turvallisesti. Leikkiin voi tulla esimerkiksi erilaisia mörköhahmoja, joiden kautta peilataan pelkoa.
5. Leikki tekee tilasta kiinnostavan
Tila, jossa leikitään, on tärkeä. Se voi Signe Siklanderin mukaan muuttaa ja rajoittaa leikkiä. Lapset voivat pelata vaikka keinupalloa, jossa keinu on oleellinen osa leikkiä. He rakentavat myös mielellään sokkeloita.
– EU-direktiivit määrittävät jonkin verran sitä, millaisia lasten leikkipaikkoja voidaan rakentaa, sanoo Siklander.
Sen sijaan metsäisessä ympäristössä mielikuvitus voi päästä valloilleen ja puut sekä kivet olla mukana leikissä.
– Tämän vuoksi erilaiset ympäristöt voivat tuottaa hieman erilaisia leikkejä, kertoo Siklander.
6. Leikillä on pitkä historia
– Jo aikoinaan lapset leikkivät vesileikkejä Rooman kaupungin vesipisteillä. Vierailullani Roomassa havaitsin, että he tekevät sitä edelleen, sanoo apulaisprofessori Signe Siklander.
Siklander kertoo, että ennen leikkien välineinä oli lampaiden niskanikamia pelinappuloina ja luista tehtiin nukkeja. Samoja leikkejä leikitään edelleen, mutta materiaalina on usein muovi, puu tai metalli.