Valtiovarainministeriö on hylännyt Kaavin ja Tuusniemen kuntien oikaisuvaatimukset, jotka koskivat peruspalvelujen valtionosuutta sekä veromenetysten korvausta tältä vuodelta.
Kaavi perusteli omaa oikaisuvaatimusta sillä, että kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden rahoitus ovat siirtyneet hyvinvointialueille, on kunnan sote-palveluiden rahoittamiseen tarkoitettu peruspalvelujen valtionosuus muuttunut negatiiviseksi. Kaavin valtionosuudet ovat tänä vuonna 840 000 euroa negatiiviset ja Tuusniemellä luku on 900 000 euroa.
Kaavin kunnanjohtajan Harri Korhosen mukaan ensi vuonna luku saattaa olla vieläkin suurempi, mikäli valtionosuusjärjestelmää ei uudisteta. Kaavin ja Tuusniemen kunnat ovat vedonneet Savo-Karjalan kansanedustajiin valtionosuuksien korjaamiseksi.
Kaavin mukaan se käytännössä maksaa valtiolle sote-palveluiden siirrosta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueuudistuksessa Kaavin kunnan toimintakulut laskivat 24 miljoonasta eurosta noin kahdeksaan miljoonaan euroon.
Verotuksen kiristäminen ei ratkaise taloutta
Harri Korhosen mukaan poikkeuksellinen taloustilanne saattaa nostaa syksyllä keskusteluihin verotuksen kiristämisen, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Kaavin verotuloarvio vuodelle 2023 on 6,4 miljoonaa euroa.
Myös Tuusniemen kunnanjohtaja Timo Kiviluoma on huolissaan tulevasta talouskehityksestä. Tuusniemi saattaa ajautua lähivuosina kriisikunnaksi, jos valtionosuuksia ei uudisteta.
Kiviluoman mukaan valtionosuuspäätös ei heijastu kuntalaisten arkeen tänä vuonna. Kiviluoma arvioi, että Tuusniemen taloutta ei voida merkittävästi paikata verotusta kiristämällä.
Tuusniemen toimintakuluiksi on arvioitu vuonna 2023 noin 9,5 miljoonaa euroa. Tuusniemen verotuloarvio on puolestaan 5,2 miljoonaa euroa.
Kymmenen kuntaa on ehdottanut valtiovarainministeriölle useita asioita valtionosuuksiin liittyen.
Kunnat ovat ehdottaneet yhdeksän miljoonan euron lisämäärärahaa valtion tämän vuoden lisätalousarvioon. Summa käytettäisiin kuntien harkinnanvaraisiin korotettuihin valtionosuuksiin ja rahat kohdistetaan niille kunnille, jotka joutuvat maksamaan valtiolle lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisestä.
Kunnat ehdottavat myös muun muassa kirjausta uuteen hallitusohjelmaan siten, että vuodesta 2024 alkaen kuntia ei velvoiteta maksaman laskennallisia negatiivisia valtionosuuksia.