Jo kauan on puhuttu siitä, että yhtenäiskulttuuri on iäksi mennyttä. Enää kaikki eivät katso samoilta kahdelta tai kolmelta kanavalta samaan aikaan samoja tv-ohjelmia ja sosiaalinen median algoritmit ovat lopullisesti pirstoneet huomiomme luomalla jokaiselle omaa yksilöllistä sisältövirtaa.
Voisi ajatella, että meemit – nuo internetissä kiertävät hauskat ja muunneltavat kuvat sekä videot – olisivat omiaan lisäämään kulttuurin yksilöllistä pirstaloitumista. Väitän kuitenkin, että meemit ovat merkittävä yhtenäiskulttuurin tuottaja 2020-luvulla ja että juuri meemipotentiaalinsa takia Käärijä palautti yhtenäiskulttuurin rytinällä.
Meemiytyneen Käärijän tuottama yhteiskulttuurin paluu on ihana ilmiö erityisesti osana Euroviisuhuumaa.
Kuitenkin jo keväällä 2020 oli havaittavissa jonkinlaista paluuta yhtenäiskulttuuriin kun tuntui, että kaikki olivat samassa veneessä jumittuneina koteihin ja tietokoneiden ääreen. Vaikka eivät tietenkään kaikki saaneet tai joutuneet pysyttelemään kotona. Sairaanhoitajat, kaupan kassat ja muut suorittavan työn tekijät kävivät edelleen työpaikoillaan töissä. Mutta keskiluokkainen media ja keskiluokan some tuottivat illuusion, että kaikilla oli samat olot ja huolenaiheet.
Huomasin silloin, että monet, jotka eivät olleet ennen osallistuneet meemikulttuuriin, tekivät ja jakoivat meemejä. Esimerkiksi erilaiset käsienpesuohjekuviin liitetyt biisien sanoitukset olivat suosittuja, kuka halusi mitata riittävää käsienpesuaikaa laulamalla Dolly Partonin Jolenea, kuka Popedan Matkalla Alabamaan -kappaletta.
Sodan edelleen ollessa käynnissä naapurissa ja poliittisen polarisaation lisääntyessä kaikki yhteinen ilo on tarpeen.
Keväällä 2022 kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi, jälleen tuntui, että kaikki olemme samassa veneessä. Tuskin kukaan pystyi välttymään uutisilta aiheesta ja vaikka ihmiset reagoivat asiaan eri tavoin, toiset pelkäsivät kenties enemmän kuin toiset, olivat ainakin ennätykselliset kannatusluvut Suomen Nato-jäsenyydelle merkki turvallisuuspoliittisesta yhtenäiskulttuurista.
Meemirintamalla Ukrainan lipun sininen ja keltainen toistuivat solidaarisuuden osoituksena ukrainalaisten kärsimykselle. Meemiytynyttä väriyhdistelmää nähtiin sukkahousuissa, kravateissa, monissa vaateyhdistelmissä, somen profiilikuvien reunuksissa, erilaisissa kuvissa vaikkapa luonnosta, esimerkiksi auringonkukat sinistä taivasta vasten.
Meemejä pidetään usein aika merkityksettömänä, niinkuin muutakin viihteellistä sisältöä. Meemien tekeminen, jakaminen ja niille nauraminen ovat kuitenkin auttaneet ainakin itseäni jaksamaan viime vuosien raskaita aikoja.
Koronavuosien ja sodan tuottaman ahdistuksen jälkeen on ollut ihanaa herätä tähän loppukevääseen kun Suomen euroviisuehdokas Käärijä on saavuttanut valtaisan suosion, ja näin väitän: osin monipuolisen meemipotentiaalinsa ansiosta.
Meemipotentiaali on erityisen monipuolista Käärijään liittyen, koska sitä löytyy niin monesta eri puolesta: Cha Cha Cha -kappaleesta, tanssikoreografiasta ja Käärijän ulkoasusta.
Oman versionsa kappaleesta ovat tehneet mm. Kuunkuiskaajat, Lauluyhtye Vitriini, Saksan ehdokas Lord of the Lost, ja Pierijä. Onpa kappaletta soitettu kirkkouruillakin. Onnistunutta meemiviestintää tekevä Verohallinto ehti tietenkin muunnelluin sanoituksin muistuttaa veroilmoituksen jättöpäivästä. Myös Suomen euroviisukarsinnan järjestävä Yleisradio kantoi kortensa kekoon tanssivideon muodossa.
Pelkkä ”käärijänvihreä” väri on meemiytynyt niin, että somesta lukemani mukaan esimerkiksi vihreää kynsilakkaa on mahdoton löytää kaupoista ja kangaskaupat myyvät eioota.
Kotikaupunkini Tampere valaisi semifinaalin kunniaksi Tammerkosken ja Hämeenkadun vihreäksi. Sosiaalinen media täyttyi niin ikään tiistai-iltana kuvista, joissa oli erilaisia vihreitä ruokia ja juomia.
Vihreät hihat ja pottakampaus ovat puolestaan inspiroineet lukemattomia yksityishenkilöitä tekemään kuvamanipulaatioita kotieläimistään, pukeutumaan jonkinlaisiin variaatioihin tai vähintään lisäämään asuunsa vihreää vaatteilla tai koruilla.
Yhtenäiskulttuurin merkkinä voi pitää myös sitä kuinka helppoa virallisten tahojen on ollut lähteä tähän meemiin mukaan: Helsingin rautatieaseman kivimiehet saivat vihreät hihat, kun taas somessa Tampereen ratikka näyttäytyi lisäkäsineen, Helsingin tuomiokirkko sai kokonaisen käärijäilmeen, samoin Raide-Jokeri. Monet muut julkiset ja yksityiset toimijat ovat ottaneet ilmiöön osaa, sillä kyseessä on varsin vaaraton tapa heittäytyä meemikulttuuriin mukaan.
Vaikka meemit ovat tässä yhteydessä pääosin viatonta hupia, ilmiöiden meemiytyessä ei pidä unohtaa faktojen tarkistamista ja lähdekritiikkiä. Esimerkiksi BBC haastatteli vahingossa Käärijäksi luulemaansa fania suoraan lähetykseen ja Nurmijärven kaupungin kuvamanipulaatiohupailu meni sellaisenaan läpi uutismedioissa.
Meemiytyneen Käärijän tuottama yhteiskulttuurin paluu on ihana ilmiö erityisesti osana Euroviisuhuumaa. Laulukilpailuhan perustettiin sodasta toipuvaa (Länsi-)Eurooppaa yhdistämään. Sodan edelleen ollessa käynnissä naapurissa ja poliittisen polarisaation lisääntyessä kaikki yhteinen ilo on tarpeen.
Toivottavasti saamme paljon lisää tällaista ihanaa ”yhtenäiskulttuurin samppanjaa arkielämän päälle kaadettavaksi” kuten esseisti Taija Roiha asian vastustamattoman hienosti muotoili somepäivityksessään.
Saara Särmä
Kirjoittaja on meemitutkija, joka vilpittömän innoissaan toivoo Käärijän euroviisuvoittoa ja ensi vuoden viisuja Tampereelle.
Kolumnista voi keskustella 13.5. kello 23.00 saakka.
Näin seuraat Euroviisuja ja äänestät.
Tilaa Euroviisu-ilmoitukset Yle sovelluksesta.
12.5. kello 13.18. Kolumnista korjattu lausetta, jossa kerrotaan Tammerkosken ja Hämeenkadun valaisemisesta vihreäksi. Sana värjäsi korjattu sanaksi valaisi.