Jos maahanmuuttoa kiristettäisiin Suomessa samoin kuin Ruotsissa kaavaillaan, angolalaisella Nsambu Nsueguilla ei olisi pääsyä Suomeen. Hän tehnyt siivoojan töitä koko sen ajan, kun on asunut Suomessa. Palkka on ollut noin puolitoista tuhatta euroa kuukaudessa.
Moni työpaikka hiljenisi radikaalisti, jos työntekijöiden palkalle asetettaisiiin alaraja.
Perussuomalaiset esittivät aiemmin keväällä, että EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden pitäisi työluvan saadakseen tienata suomalaisen mediaanipalkan verran, eli hieman päälle kolme tonnia kuussa.
Länsinaapurissa siihen suuntaan ollaan jo menossa, kun hallitus antoi toukokuun alussa valtiopäiville esityksen maahanmuuton kiristämisestä.
Siinä EU:n ulkopuolelta Ruotsiin saapuvilta työntekijöiltä edellytetään työluvan saamiseksi vähintään palkkaa, jonka on 80 prosenttia ruotsalaisten mediaanipalkasta. Jos lakiesitys menee läpi, lokakuusta alkaen palkkaraja on Ruotsissa todellisuutta.
Palkkavaatimus olisi noin 26 560 kruunua eli vajaat 2 400 euroa kuukaudessa. Suomessa kokoaikaisen työntekijän mediaanipalkasta 80 prosenttia on noin 2 700 euroa. Mediaanipalkalla tarkoitetaan palkkatietojen keskimmäistä arvoa: puolella kokoaikaisista suomalaisista palkansaajista on tätä suuremmat ja puolella pienemmät palkat.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Suomeen ei voisi saapua ihmisiä EU:n ulkopuolelta tekemään siivoojan, lähihoitajan ja ravintolatyöntekijän töitä tai mitään muutakaan työtä, jos palkkakuitilla ei komeilisi riittävän kovia lukuja.
Jotta Nsambu Suegui yltäisi 2 700 euron tuloihin, hänen pitäisi tehdä kellon ympäri töitä nykyisissä hommissaan.
Työmarkkinajärjestöt ovat tyrmänneet ajatuksen siitä, että Ruotsin mallia ryhdyttäisiin soveltamaan Suomessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajan Ilkka Oksalan mukaan työperäisen maahanmuuton tulorajoihin ei pidä Suomessa koskea.
Ruotsin kaltaisen mallin käyttöönotto Suomessa olisi Oksalan mukaan katastrofaalista. Monilla aloilla työvoimapula on jo nyt suurta.
– Ja tilanne tulee pahentumaan, kun katsoo meidän työntekijöiden ikärakennetta. Niin yksityisellä kuin julkisella puolella eläköityy kohta todella paljon väkeä. Mistä me saamme ne tekijät tänne, jos emme suhtaudu myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, Oksala kysyy.
Oksalan mukaan ongelmissa olisivat tuolloin etenkin hotelli- ja ravintola-ala, kaupan ala, kiinteistöpalvelut ja sosiaalipalvelut.
– Sama tilanne on julkisella puolella. En tiedä, kuka meidän vanhukset hoitaa, jos työperäisen maahanmuuton raja mitoitetaan niin korkealle kuin se Ruotsissa on nyt tarkoitus tehdä. Meillä jää vanhukset hoitamatta.
– Me tarvitsemme veronmaksajia, eläkevakuutusmaksujen maksajia. Muuten meidän järjestelmät romahtaa.
Veroista puhuu myös vietnamilaisen ravintola Ônamin ravintolapäällikkö Truong Nguyen.
Ônamin työntekijät maksavat veronsa Suomeen, samoin ravintola. Työntekijät ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja rakentamassa Suomea, Nguyen huomauttaa.
Ruotsin kaltainen korkeampi palkkataso ei sinällään ole ongelma, mutta se tarkoittaisi suoraan ravintolan hintojen nousua. Silloin asiakkaita kävisi mitä luultavimmin vähemmän kuin nyt.
– Ja siinä vaiheessa kun asiakas ei käy meillä, meillä on vähemmän verotuloja. Se heijastuu suoraan valtion puolelle sitten.
Ônamissa on haluttu palkata työntekijöitä mahdollisimman paljon suoraan Vietnamista.
Muutamia suomalaisia on myös palkattu, mutta se on vaikeampaa, kun pitää kaiken ohessa neuvoa miten esimerkiksi kevätkääryleet kääritään, Nguyen sanoo.
– Kyllä se onnistuu, mutta kokkaamisen kanssa ei voi aina seurata reseptiä. Tomaatit maistuu eriltä kesällä kuin talvella, joskus pitää laittaa enemmän. Jos ei ole tuttu vietnamilaisten ruokien makujen kanssa, ei siitä tule autenttista.
Sen vuoksi kaikkiIn työtehtäviin ei voi edes palkata suomalaisia työntekijöitä.
SAK olisi valmis laskemaan perheenyhdistämisen tulorajoja
SAK:n työ- ja turvaosaston johtajan Saana Siekkisen mukaan ratkaisu Suomen työvoimapulaan ei löydy EU:n rajojen sisältä, sillä useimmat EU-maat kamppailevat samojen ongelmien kanssa.
Jos siis EU:n ulkopuolelta ei tulisi enää työntekijöitä samaan malliin kuin nyt, Euroopasta ei tulisi samaa määrää tilalle.
Yhtenä esimerkkinä hän nostaa kausityöntekijät: maatiloille ja puutarhoihin saapuu vuosittain tuhansia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta.
– Kausityöntekijöillä on hyvin matala palkkataso. Työehtosopimusten mukainen palkkataso ei tule riittämään Ruotsin mallin mukaisen palkkarajan täyttämiseen.
Työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tulorajoja olisi hänen mukaansa tarpeen päinvastoin laskea nykyisestä.
– Niin että he tekisivät täällä töitä, eläisivät täällä ja asuisivat normaalisti pidempään, eivätkä kävisi vaan kääntymässä.
Toisaalta ulkomaisen työvoiman kasvattaminen edellyttää hänen mukaansa, että ennakko- ja jälkivalvonta on kunnossa.
– Nyt näyttää siltä, että työmarkkinarikollisuus ulkomaalaisten työntekijöiden ympärillä lisääntyy, mitä enemmän heitä tänne tulee. Ja sitä odotetaan, että tuleva hallitus tekisi järeitä toimia näiden ongelmien ratkomisessa.
Vaikka palkkarajaus olisi läpinäkyvä, se olisi este monelle tulijalle
Työ- ja elinkeinoministeriö on seurannut Ruotsin palkkarajausmallin kehittämistä tarkoin.
Ministeriön mukaan palkkarajaus on läpinäkyvä ja tehokas tapa rajoittaa maahantulijoita, mutta samalla se voi muodostua esteeksi työntekijöiden saamiselle.
Suomeen tuli viime vuonna EU:nulkopuolelta noin 10 000 ihmistä niin sanottuihin työntekijäammatteihin eli siivoojiksi, palvelualoille, avustavaan hoivatyöhön ja vastaaviin, ministeriön johtava asiantuntija Katri Niskanen aloittaa.
– On selvää, että jos palkkakynnys hilautuu kovin korkealle, se voi muodostua esteeksi. Meillä on jo nyt kipeä osaajapula tiettyihin ammatteihin ja työntekijöitä tarvittaisiin lisää.
Baban Ayoob Abdulrahman muutti Suomeen viisi vuotta sitten ja opiskelee nyt parturiksi. Hän tuli suoraan koulun päätyttyä töihin parturiin, jossa työvuoro kestää iltayhdeksään asti.
Hän on yhtä lailla huolissaan palkkarajasta, sillä nykyisessä työssä vaadittavaa palkkaa olisi hyvin vaikea saada tienattua. Sen saavuttaakseen pitäisi tehdä koko ajan töitä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13.5. klo 23:een asti.