Sanna Marinin ja Markus Räikkösen ero on puhututtanut eduskuntavaalien jälkeen, ero on myös uutisoitu maailmalla. Kysyimme asiantuntijoilta, kannattaako poliitikon salata ero ennen vaaleja.
Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen, parisuhdenormeja tutkinut Annukka Lahti, visuaalisuuden politiikkaa tutkinut Saara Särmä arvioivat, miten ero vaikuttaa poliitikon imagoon.
1. Kannattaako poliitikon salata ero ennen vaaleja?
Tujunen arvioi, että huippupoliitikko tuskin haluaa käydä erokeskustelua ennen vaaleja, koska erouutiset vievät tilaa politiikan keskustelulta.
– Valtaosa poliitikoista ei tuo eroa julki ennen vaaleja. Poliitikot haluavat olla tunnettuja politiikan teosta ja saavuttaa siten uskottavuutta vaaleissa. Uskon, että suomalaiset ovat fiksua porukkaa, eivätkä antaisi eron vaikuttaa äänestyspäätökseen. Nykyään kuitenkin puolet avioliitoista päättyy eroon, Tujunen pohtii.
Särmä arvioi, että eri sukupuolia voitaisiin kohdella eri tavoin erotilanteessa.
– Internetin alalaitoja lukemalla huomaa, että uutisoidessa esimerkiksi Sanna Marinista kielenkäyttö on aika kovaa. Jos ero olisi julkistettu ennen vaaleja, olisi se varmaan ollut jonkinlainen riski kampanjoinnille, Särmä pohtii.
Lahden mielestä eronneet ja sinkut nähdään ”ehkä vähän liiankin vapaina” ja siksi heitä moralisoidaan.
– Yhteiskunnassa vallitseva ajatus siitä, että naiset ovat vastuussa perheestä ja parisuhteesta, vaikuttaa myös siihen miten naispoliitikkoja arvioidaan, hän toteaa.
2. Meneekö poliitikolla maine, jos ei täytä parisuhdenormia?
Lahti ja Särmä näkevät, että poliitikoilta odotetaan tiettyä parisuhdenormia. Tujunen arvioi, että poliitikkoja arvioidaan työnteon, ei parisuhteen, kautta.
Lahden mukaan parisuhteeseen ja avioliittoon liitetään meidän kulttuurissamme asioita kunniallisuudesta.
– Parisuhteesta ajatellaan, että erityisesti naiset tavoittelevat sitä. On stereotypioita siitä, että naiset haluavat naimisiin ja miehillä on vaikeuksia sitoutua, vaikka monestihan se on toisinpäin, Lahti sanoo.
Hän ei usko, että ero välttämättä pilaa poliitikon mainetta, mutta hän näkee, että parisuhdenormatiivisuus näkyy erouutisoinnissa.
– Parisuhde nähdään edelleen hyvänä ja ero pahana tietämättä sen osapuolten väleistä sen tarkemmin. Miksi pitkässä parisuhteessa olisi aina kysymys unelmien suhteesta ja miksi ero olisi aina huono asia, Lahti sanoo.
Särmän mielestä ero ei ole Suomessa niin iso asia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
– Esimerkiksi Tarja Halonen valittiin presidentiksi, vaikka hän ei ollut naimisissa. Meillä rajat ovat aika laveat, mutta en tiedä milloin tulee ensimmäinen monisuhteinen poliitikko. Ei ehkä ihan heti, Särmä pohtii.
Tujusen mielestä ajat ovat muuttuneet.
3. Olisiko ero niin suuri kohu, että vaalikampanja olisi pilalla?
Särmä pohtii, että riitaisa ero voisi pilata kampanjoinnin. Tujunen ja Lahti sen sijaan eivät usko eron pilaavan kampanjaa.
– Ei. En pidä sitä kohtalokkaana asiana edes huippupoliitikon näkökulmasta. Ymmärrän toki, että eroilmoituksen ajoituksella on merkityksensä, Tujunen sanoo.
Vaikka eroaminen on Suomessa ”ihan hirveän tavallista”, iltapäivälehdet ehkä yrittäisivät poliitikon erosta tehdä jonkinlaista skandaalia, Särmä arvioi.
– Riippuu kuitenkin varmaan siitä, miten ero hoidettaisiin. Jos se olisi jotenkin julkisesti riitaisa ero, vaalikampanja voisi olla pilalla, Särmä kertoo.
Lahti ei usko, että ero pilaa koko kampanjan, mutta poliitikot kuitenkin varovat siitä kertomista ennen vaaleja.
– Nuorten naispoliitikkojen teot ovat muutenkin olleet suurennuslasien alla, ja tämän tietäen nuori naispoliitikko ei ehkä jaksa käydä raskasta vaalikampanjaa samalla kun pitäisi vastata kysymyksiin ja kritiikkiin erosta, Lahti pohtii.
4. Parantaako hyvä parisuhde poliitikon imagoa?
Tujusen mielestä parisuhdetta ei ole Suomessa perinteisesti käytetty politiikan teon välineenä. Lahti ja Särmä puolestaan näkevät, että hyvä parisuhde voi parantaa poliitikon imagoa.
– Parisuhteeseen liitetään mielikuvia vakaudesta ja aikuisuudesta. Sinkkuus liitetään ennemminkin nuoruuteen kulttuurisessa normituksessa, Lahti kertoo.
– On myös tunnettuja poliitikkoja, jotka ovat menneet naimisiin pääministerikauden ja presidenttikauden aikana. Voi miettiä, onko se vain sattumaa, vai liittyykö siihen jotain painetta, hän pohtii.
Särmä näkee, että perhe pehmentää kovan poliitikon imagoa ja moni hyödyntää sitä.
– Jos katsotaan meidän presidenttipelispekulaatioita, niin en usko, että Mika Aaltolalle on ollut haittaa siitä, että on esiintynyt pariskuntana esimerkiksi Anna-lehden kannessa. Parisuhde on joissain tapauksissa eduksi, mutta ei se ole Suomessa mikään vaatimus. Joissain maissa se on edellytys poliitikolle, että on parisuhde, Särmä sanoo.
Sukupuolella voi olla vaikutusta siihen, onko perhe uraa nostava vai heikentävä tekijä.
– Naisten kohdalla tulee perheen myötä paljon kysymyksiä, miten on mahdollista yhdistää perhe-elämä ja vaativa työ, jos on lapsia. Miesten kohdalla tällaista keskustelua ei juuri ole, vaikka olisi pieniä lapsia, Särmä toteaa.
5. Saako vaalivauvasta irtopisteitä?
Särmä ja Tujunen näkevät niin sanotut vaalivauvat eli ennen vaaleja syntyneet poliitikkojen lapset hieman eri näkökulmista.
– Kyllä vauvauutiset ovat aina yhtä ihania ja yleensä ne otetaan positiivisesti vastaan. Mietin vaan mikä on vaalivauva, tuskinpa niitä hankitaan vaalien takia, Tujunen pohtii.
– Naisella jos on hiljattain ennen vaaleja syntynyt vauva, herää kysymyksiä, pystyykö hän täyspainoisesti hoitamaan poliitikon työtä. Miehelle vaalivauvasta voi olla hyötyä, Särmä sanoo.
6. Voisiko eron tuomasta julkisuudesta olla hyötyä ennen vaaleja?
Särmä arvioi, että eron tuomasta julkisuudesta ei välttämättä ole pelkästään haittaa.
– Voi siitä olla hyötyäkin, jos saa sympatiat itselleen. Jos on esimerkiksi kaltoinkohdeltu ja sitten tullut ero, niin se voisi herättää äänestäjien sympatiaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13. toukokuuta kello 23 asti