Suomessa ei ainakaan vielä voi kirkkoon kuulumaton saada kirkollista vihkimistä.
Kirkolliskokous palautti tunteita herättävän esityksen avioliittoon vihkimisen ehtojen muuttamisesta takaisin lakivaliokuntaan torstaina.
Kirkkohallitus esitti, että kirkollinen vihkiminen voitaisiin toteuttaa, jos edes toinen vihittävistä on kirkon jäsen ja käynyt rippikoulun. Nykysäädösten mukaan molempien vihkimistä haluavien pitää olla kirkon jäseniä. Myös rippikoulu pitää olla käytynä.
Vihkiminen onnistuu nykysäädösten mukaan myös silloin, jos toinen vihittävistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan.
Tiedotteen mukaan mietintö herätti runsaasti keskustelua, puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 32. Asia palautettiin äänestyksen jälkeen lakivaliokuntaan uuteen käsittelyyn.
Äänestyksessä lakivaliokunnan mietintö sai 42 ääntä ja kirkkohallituksen esitystä tukeva vastaehdotus 53. Äänestyksessä annettiin kaksi tyhjää ääntä.
Lakivaliokunta esitti kirkolliskokoukselle esityksen raukeamista, koska mietinnön mukaan esitys ei tue kirkon jäsenyyttä eikä edistä kirkon asemaa yhteiskunnassa.
Lisäksi esityksessä katsottiin, että muutospäätös saattaisi vaikuttaa negatiivisesti rippikoulun suosioon.
Kummien lisäämiselle vihreää valoa
Kirkolliskokous hyväksyi sen sijaan yksimielisesti esityksen kummien lisäämisestä aikuiselle. Kirkkohallituksen esityksessä muutetaan kirkkojärjestystä niin, että aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voi kasteen jälkeen lisätä kaksi kummia.
Tällä hetkellä kummi on mahdollista lisätä vain lapselle huoltajan esityksestä. Esityksen katsotaan korostavan kummiuden merkitystä.
Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan aikaisintaan tämän vuoden heinäkuussa, jolloin uusi kirkkolaki tulee voimaan.
Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Se kokoontuu Turun kristillisellä opistolla kahdesti vuodessa: toukokuussa ja marraskuussa.