Aamulla aamupala, sitten muutama tunti töitä, ja kello 11 ja 14 välillä syömään lähellä sijaitsevaan lounasravintolaan. Kuulostaako tutulta?
Moni syö lounaan ravintolassa viitenä päivänä viikossa.
Yksi heistä on jyväskyläläinen Klaus Raunela. Hän käy syömässä lounasravintolassa joka arkipäivä.
Raunela valitsee kunkin päivän aterian sen maittavuuden ja ravintoarvojen perusteella. Yleensä lautaselle päätyy lihavaihtoehto, koska kasvisvaihtoehdot ovat hänen mielestään huonoja. Niissä ei esimerkiksi ole tarpeeksi proteiinia.
Lisäksi Raunela on huomannut, että osassa ravintoloita tarjoillaan koko viikon samaa kasvisvaihtoehtoa.
– Vaikuttaa siltä, että kasvisruoka on ravintoloille pakollinen paha. Siihen panostetaan vähemmän kuin enemmistön valitsemaan liharuokaan, sanoo Raunela.
Nykyisin hän valitsee kasvisvaihtoehdon noin kerran viikossa: silloin, kun tarjolla on ravintorikasta ja maultaan hyvää kasvisruokaa.
Terveyssyistä Raunela haluaisi lisätä kasvisruuan osuutta ruokavaliossaan. Tämänhetkinen tarjonta ei kuitenkaan houkuttele valitsemaan vegevaihtoehtoa.
Halloumi ei saa kehuja
Ravintoloitsija Maija Silvennoinen on seurannut eri ravintoloiden lounaslistoja, ja tehnyt saman havainnon kuin Raunela.
– On ikävä todeta ammattikunnan puolesta, että kasvisruokaan ei oikeasti haluta panostaa.
Hän uskoo, että monesti annoksia lähdetään tekemään helpoimman kautta, ja apuna käytetään valmiita komponentteja.
Huonosti suunniteltuja kasvisruokia ovat Silvennoisen mukaan esimerkiksi sellaiset annokset, joissa pääosassa on halloumi tai vuohenjuusto. Ensimmäistä hän kuvailee suorastaan ala-arvoiseksi ruuaksi tarjota.
– Monesti näen, että liha on korvattu halloumilla, jolloin ruokaa ei ole tehty kasvisruuaksi.
Silvennoisen mielestä ihmisten käsitys proteiinista on hieman sumentunut. Hänen mukaansa esimerkiksi kananmunassa on proteiinia, mutta maitotaloustuotteissa, kuten juustossa, ei niinkään.
Opit eivät aina toteudu käytännössä
Lounasravintoloiden kokkien työ on tuttua ruokatuotannon lehtori Riitta Palholle. Hän työskentelee Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ravitsemispalveluissa.
Palhon mukaan kasvisruokavaliot otetaan huomioon kokkien opetuksessa, mutta kasvisruoka, kuten muutkin erityisruokavaliot, vaatii erikoisosaamista.
Hänen mukaansa kotikeittiöissä kasvisruokaan keskittyviä ihmisiä voi pitää kasvisruuan asiantuntijoina. Kysyntään ei aina ole helppo vastata.
– Jos johonkin asiaan on perehtynyt todella paljon, niin välttämättä juuri sitä ei saa, kun ruokaa tehdään työpaineessa ja kiireessä.
25 tilauksen joukossa saattaa olla yksi kasvisruoka, joten erityisruokavaliot otetaan huomioon muun työn ohessa.
Siksi Palho ymmärtää, miksi kasvisruuan tilaaville asiakkaille saattaa tulla sellainen vaikutelma, että annoksia tehdään ikään kuin vasemmalla kädellä.
– Voi olla, että joskus ravintoloihin tulee omat dieettikokit, jotka keskittyvät pelkästään erityisruokavalioihin, toteaa Palho.
Millaista sitten on hyvä kasvisruoka?
Maija Silvennoisen mukaan kasvisruuan valmistaminen ei ole hankalaa.
– Kasvisruoka on ihan samanlaista valmistaa kuin mikä tahansa eläinproteiiniruoka, mutta jopa ammattilaiset pitävät sitä vaikeana, koska heillä ei ole makua siihen, eivätkä he välttämättä ole itse syöneet sitä, hän sanoo.
Kaikkein tärkeintä ovat hyvät ja laadukkaat raaka-aineet, joissa on huomioitu myös sesonki.
Tärkeää on myös proteiinin määrä. Sitä saa kasvisruokaan esimerkiksi kuivatuista pavuista ja linsseistä.
Silvennoista harmittavat sellaiset tapaukset, joissa ihminen harkitsee kasvisruuan valitsemista, mutta kehno tarjonta tulee tielle. Monelle kompastuskivi vaikuttaa olevan se, että ruuassa ei ole makua.
Hän peräänkuuluttaa esihenkilöitä kouluttamaan henkilöstöä kasvisruuan valmistamiseen.
– Jos ei ole tietoa eikä taitoa, niin kasvisruokaa on todella vaikea lähteä valmistamaan, toteaa Silvennoinen.
Riitta Palhon mukaan kasvisruokailun merkitys opetuksessa on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hän kuvailee kasvisruokavaliota koko ajan voimistuvaksi megatrendiksi.
– Toivottavasti kysyntään pystytään vastaamaan täällä oppilaitoksessakin tulevaisuudessa entistä paremmin, hän sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta maanantaihin 29. toukokuuta kello 23:een saakka.