Hyppää sisältöön

Lilja Lappalaisen vanhemmat luottavat rokoteohjelmaan, mutta Suomesta löytyy kunta, jossa vastustuskykyä yritetään saada ”luomuna”

Pikkulasten rokottamiseen vaikuttavat ainakin neuvoloiden työ sekä vanhempien tietämys ja asenteet. Jutusta voit vertailla, miten 2020 syntyneet lapset ovat saaneet rokotusohjelman mukaisia rokotteita.

Lilja Lappalainen saa rokoteohjelman mukaisen rokotteen neuvolakäynnillä Riikka Seppäseltä. Video: Antti Tauriainen / Yle
Sanna Kähkönen,
Antti Tauriainen,
Kaje Komulainen

1-vuotias Lilja Lappalainen valmistautuu yhdessä vanhempiensa kanssa Kajaanin keskusneuvolassa terveystarkastukseen ja rokotukseen. Lilja saa yhdellä käynnillä kolme rokotetta. Hänen isä Ville Lappalainen kehuu rokottamisen sujuvan näppärästi.

Liljan äitiä Jonna Heikkistä rokotusohjelman mukaiset rokotukset eivät mietitytä.

– Lähinnä nuo kausirokotukset.

Ville Lappalainen summaa perheen pohdinnan kausirokotuksista johtuvan siitä, tarvitseeko perustervettä lasta rokotuttaa. Hänestä jokainen voi itse harkita, tarvitseeko rokotetta koronaa tai influenssaa vastaan. Rokotusohjelman mukaisia rokotteita hän suosittelee.

– Jos lapsella on jotain sairauksia taustalla, jotka voivat heikentää vastustuskykyä, niin silloinhan niitä suositellaan. Terveen lapsen kohdalla käsitykseni mukaan niitä ei tarvita.

Riikka Seppänen juttelee Ville ja Maini Lappalaisen kanssa neuvolan terveydenhoitajan huoneessa. Tyttö on isän sylissä.
Riikka Seppänen juttelee neuvolakäynnillä mukana olleelle Maini-isosiskolle. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle

Kainuussa vanhemmat harvemmin kyseenalaistavat lapsen rokottamista. Lapsen suojaamista rokottamisella pidetään itsestäänselvyytenä ja ilmapiiri on myönteinen rokotuksia kohtaan.

– Kainuussa vanhemmat ovat tietoisia rokotteista, haluavat rokottaa lapsensa ja suojata lapsensa rokkotaudeilta, sanoo terveydenhoitaja Riikka Seppänen.

Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus (THL) 13 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan.

Jokainen rokotus annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan juuri oikeaan aikaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee influenssarokotusta alle 7-vuotiaille lapsille. Lapsista yksi viidestä sairastaa vuosittain influenssan, mikä latistaa lapsen korvatulehduksille ja keuhkokuumeelle.

Suositusten mukaan 7 vuotta vanhemmille lapsille annetaan influenssarokote ilmaiseksi, jos he ovat riskiryhmässä joko sairauden tai hoidon takia.

Kainuussa pidettiin kiinni rokotusajoista pandemian aikanakin

Kainuussa jo ensimmäisellä neuvolan kotikäynnillä perheeseen annetaan THL:n rokotusopas.

Neuvoloissa nähdään, että rokotteisiin liittyviä uskomuksia ja näkemyseroja on Kainuussa vähän. Vanhempien vastuullisuus ja ammattilaisten luoma rokotemyönteinen ilmapiiri näkyy myös THL:n tilastoissa.

Kainuussa vuonna 2020 syntyneistä lapsista kolmeen ikävuoteen asti kokonaan rokottamattomien lasten osuus on valtakunnallisessa vertailussa matalin, 0,4 %. Samaan lukuun tai sen alle on aiempina vuosina ylletty muissakin Suomen maakunnissa.

Voit vertailla tiettyjen rokotteiden rokotekattavuuksia alla. Tiedot ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoterekisteristä. Keski-Suomen hyvinvointialueella pneumokokkirokotteen 3. annoksen kaikki tiedot eivät ole siirtyneet rokoterekisteriin. Tieto kysyttiin suoraan hyvinvointialueelta. Rokoterekisterin rokotekattavuus voi olla pienempi kuin todellisuudessa tietojen kirjaamisen tai siirtämisen puutteellisuuksien takia.

THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkun mukaan rokotushalukkuuteen vaikuttaa tyypillisesti, kuinka neuvolassa keskustellaan rokotuksista. Virkku kirjoittaa sähköpostissa neuvoloiden terveydenhoitajilla olevan tässä keskeinen rooli.

Rikka Seppänen täyttää ruisketta rokotteella. Hyllyllä on erilaisia tarvikkeita, kuten ruiskuja, korkkeja ja laastareita.
Se, miten helpoksi rokottautuminen on tehty, vaikuttaa usein merkittävästi rokotuskattavuuteen. Pikkulasten rokotukset annetaan yleensä neuvoloissa. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle

Lilja Lappalaisen kohdalla rokotusohjelman mukaisten rokotteiden ottamisen taustalla on perheen päätös suojata itsensä ja lapsensa vaarallisia tauteja vastaan.

– Se olisi ehdottoman tärkeää, että mahdollisimman moni ottaisi ne rokotukset, sanoo Ville Lappalainen.

Alueelliset korkeat rokotuskattavuudet kertovat usein myös yleisestä myönteisestä suhtautumisesta rokotuksiin.

Äitiys- ja lastenneuvolan palveluyksikköpäällikkö Mar­jo An­ti­kai­nen pitää Kainuussa terveydenhoitajaresursseja hyvinä. Korona-aikanakaan Kainuussa ei vähennetty hoitajaresurssia.

– Pidettiin huolta, että lapset tarkastettiin ja rokotettiin. Meillä pidettiin kiinni rokotusajoista.

Pohjanmaalla pitkä rokotevastainen historia

THL:n vasta julkistama raportti kertoo, että Pohjanmaalla rokottamattomien lasten osuus on maan korkein: 3,3 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on vailla rokotetta vielä kolmen vuoden iässä.

Pohjanmaalla sijaitsevan 5 700 asukkaan Luodon kunnan poikkeuksellisen suuri rokottamattomin lasten määrä antaa mahdollisuuden uusille epidemioille. 2020 syntyneistä luotolaisista lapsista 7,7 prosenttia on rokottamatta, aiemmin luku on ollut korkeampikin.

– Jos jonkin alueen tai väestöryhmän rokotuskattavuus on useita vuosia liian matala, niin päiväkoteihin tai kouluihin syntyy esimerkiksi tuhkarokolle alttiita ryhmiä, sanoo pietarsaarelaisen Malmin sairaalan ylilääkäri Markus Granholm.

Tämä skenaario tapahtui vuonna 2017, kun Pietarsaaren seudulle puhkesi pieni tuhkarokkoepidemia, tartunta oli tullut ulkomaanmatkan yhteydessä.

Granholm on huolestunut myös siitä, että lapset ovat ilman tetanusrokotetta. Ilman tetanusrokotteen antamaa suojaa on mahdollista saada paha jäykkäkouristus.

Luodon vähäinen rokottamattomuus on peruja 20 vuoden takaa. Tuolloin Pietarsaaren seudulla pieni ryhmä naisia ryhtyi äänekkäästi vastustamaan rokotteita, ja lasten rokottaminen väheni.

– Vastatoimena kaupungissa järjestettiin yleisötilaisuuksia ja koulutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa yhdessä THL:n kanssa, kertoo Granholm.

Ruotsista tulleet asenteet taustalla

Vaasaan keskusairaalan lastenosaston ylilääkäri Lisa Kulppi kertoo, että valtakunnallisesti katsottuna pienten lasten rokotussuoja on hyvä.

– Jos joku käy ulkomailla tai tulee Suomeen maasta, jossa tauteja esiintyy, se voi aiheuttaa huonon rokotuskattavuuden alueilla epidemian, sanoo Kulppi.

Moni rokotuksella suojattu tauti voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Esimerkiksi sikotauti voi aiheuttaa miehille hedelmättömyyttä, vihurirokko puolestaan raskaana oleville naisille sikiövaurion. Myös erilaiset keuhkokuumeet sekä aivokalvon- ja aivotulehdus on mahdollista saada jälkitauteina.

Virusperäisiin tauteihin ei ole lääkitystä. Oireita voidaan lievittää sairaalahoidossa, mutta jälkitaudit ovat aina mahdollisia

Osaston ylilääkäri Kulppi ei suoraan osaa ottaa kantaa, miksi Kainuussa ja Pohjanmaalla on niin suuri ero rokotuskattavuudessa. Hän epäilee syyksi asenteiden vaikutusta ja pari vuosikymmentä sitten Pohjanmaalla esiintynyttä epäröintiä rokotteita kohtaan sekä Ruotsista tulleista asenteista.

– Ruotsista on voinut tullut vaikutteita, kuten että sairastamalla saadaan tautiin suoja ja se olisi luonnonmukaista.

Voit keskustalla aiheesta 19. toukokuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle