Kunnat ovat kiperässä tilanteessa varhaiskasvatuksen opettajapulan kanssa. Jotkut kunnat ovat päätyneet nostamaan palkkoja houkutellakseen päteviä opettajia.
Esimerkiksi Kanta-Hämeen Tammelassa päätettiin toukokuun alkupuolella nostaa varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja. Kunta haki viime talvena varhaiskasvatuksen opettajaa, mutta hakijoista kellään ei ollut suomalaista kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa.
Tammelassa korotus määräytyy koulutuksen mukaan ja on enimmillään 350 euroa. Kasvatustieteen maisterin koulutuksella palkka nousee himpun verran yli kolmen tuhannen euron.
Kuntaliitossakin palkkojen nostot on pantu merkille. Liiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei silti vielä puhuisi varsinaisesta palkkakilpailusta kuntien välillä, koska kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ei yksinkertaisesti ole saatavilla tarpeeksi.
– Ymmärrettävistä syistä näitä palkkaratkaisuja eri kunnissa jollakin tasolla tehdään, mutta ei se ratkaise opettajapulaa kokonaisuutena. Totta kai se on yksi tärkeä keino siellä keinovalikoimassa, mutta ei se tätä ongelmaa pois pyyhi.
2 620 euroa kuussa
Varhaiskasvatuksen opettajien liiton viestintätyöryhmän puheenjohtaja Anna Laakkonen toteaa, että palkoilla houkuttelu on vähän käytetty kikka varhaiskasvatuksessa.
Laakkosen mukaan palkkaus vaikuttaa paljon alan pito- ja vetovoimaan. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät seuraavat tarkkaan, millaisia ratkaisuja kunnissa tehdään. Palkkojen korotus tuo kunnalle paljon positiivista huomiota. Helsingissä työskentelevä Laakkonen kertoo, että tieto esimerkiksi Tammelan päätöksestä korottaa palkkoja tuli vastaan Twitterissä.
Varhaiskasvatuksen opettajan työehtosopimuksen mukainen palkka kasvatustieteen maisterin tai kandidaatin tutkinnolla on 2 620 euroa kuussa. Helsingissä aloituspalkka on hivenen alle 2 800 euroa.
– Koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden palkka on matala.
Laakkosen mukaan alalle on jo pitkään tavoiteltu palkkojen systemaattista nostoa. Viime vuonna kunta-alalle neuvoteltu viisivuotinen palkkaohjelma vastaa osaltaan tähän toiveeseen. Palkkaohjelma on sidottu vientialojen palkankorotuksiin.
”Luvut ovat karmaisevia”
Palkkaus ei kuitenkaan yksin ratkaise varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa, sillä työvoiman tarve alalla on valtava.
Huhtikuun lopulla Suomen kuusi suurinta kaupunkia kertoivat tarvitsevansa yli 9 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua ammattilaista vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 jälkeen päiväkotien henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
Laakkosen mielestä alan koulutuspaikkojen lisäyksellä on kiire. Palkkaus voi kuitenkin vaikuttaa myös siihen, kuinka houkuttelevana alan opinnot nähdään.
Kuntaliiton Jarkko Lahtisen mukaan näyttää vahvasti siltä, että vuosi 2030 tulee kunnille liian nopeasti eteen.
– Luvut ovat aika karmaisevia. En usko, että meillä pystytään aloituspaikkoja siinä määrin lisäämään.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 19.5.2023 saakka.