Yhteispisteillä mitattuna parhaan ylioppilastutkinnon kirjoitti tänä keväänä Joona Hulkkonen Parolan lukiosta.
Kanta-Hämeen Hattulassa opiskeleva Hulkkonen kirjoitti seitsemän laudaturia, neljä eximiaa ja yhden magnan. Hän sai eniten pisteitä koko Suomessa, 78.
Kaikkien valmistuneiden nimet löydät Ylen ylioppilaskoneesta.
Hulkkonen ei ole ehtiä haastateltavaksi työkiireiden takia. Hän opettaa englantia sijaisena Parolan yhteiskoulussa.
– Kieltämättä hyvä fiilis, kun saan tunnustusta omasta työstä. Rehtori soitti aamulla ja onnitteli valtakunnan parhaasta pistemäärästä. Yllätyksenä se tuli, Hulkkonen kertoo.
Suurin määrä laudatureja oli tänä keväänä kahdeksan, jonka saavutti neljä kokelasta. Hulkkosen pistemäärä kohosi kuitenkin omiin korkeuksiinsa, sillä hän kirjoitti 12 ainetta.
Hulkkonen suhtautuu saavutukseensa viileästi. Urakkaa helpotti, että aineet kiinnostivat aidosti. Eniten Hulkkonen oppi tunneilla, ja kirjoituksiin hän vain kertasi.
– Olihan lukemisessa työnsä, mutta sain jaettua kirjoitukset kolmeen osaan. Ei se lopulta mahdoton urakka ollut.
Pienen lukion edut
Kirjoitusten pisterohmut tulevat usein isoista lukioista. Pienessä Parolan lukiossa on noin 170 opiskelijaa.
Joona Hulkkosen mukaan pieni lukio voi auttaa menestymään.
– Isoissa lukioissa painottuu korkean keskiarvon opiskelijat, mutta pienemmissä on se etu, että voi opiskella yksilöllisemmin. Opettajat voivat tukea ihan eri tavalla kuin isoissa kouluissa.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat opiskelun suhteen selvillä: Hulkkonen hakee Tampereen yliopistoon lukemaan tekniikkaa. Ensin edessä on kesä ja intti.
Opettajan työtkin saattavat jatkua, sillä Hulkkosen hakemalla alalla saa opettajan pätevyyden.
Entä muut unelmat?
– Että elämä menee hyvin. Sen suurempaa tiettyä unelmaa en osaa sanoa.
Tänä keväänä valmistuu noin 25 100 uutta ylioppilasta, mikä on noin 400 enemmän kuin vuosi sitten.
Ulkoa opettelu ei kannata
Toinen tämän kevään huipputulos kirjoitettiin Etelä-Pohjanmaalla Kurikan lukiossa. Ylioppilas Niilo Yli-Viitala kirjoitti yhteensä seitsemän laudaturia ja yhden eximian.
Matemaattisista aineista kiinnostunut Yli-Viitala aloitti pänttäämisen vain pari viikkoa ennen kokeita.
– Täytyy myöntää, että meni ehkä vähän myöhään, mutta tulosten puitteissa meni kuitenkin sitten ihan hyvin, hän naurahtaa.
Matemaattisten aineiden lisäksi Yli-Viitalaa kiinnostavat myös yhteiskunnalliset aiheet.
Yli-Viitala on voittanut kaksi kertaa putkeen Seinäjoen seudulla järjestettävän Puhetaitokilpailun. Tänä vuonna hän voitti kisan valmiiksi annetusta aiheesta liittyen tekoälyn merkitykseen tulevaisuudessa.
Viime kaudella hän oli mukana myös Kurikan nuorisovaltuustossa.
Tulevaisuuden suunnitelmat Yli-Viitalalla ovat jo selvät. Tänä keväänä hän on hakenut insinöörikoulutuksiin esimerkiksi Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon.
Erityisiä taktiikoita ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen Yli-Viitalalla ei ole ehdottaa, mutta hän korostaa lukemansa sisäistämisen merkitystä.
– Tärkeintä on oikeasti ymmärtää se mitä lukee, eikä vain opetella asioita ulkoa.
Kahdeksan laudaturin jälkeen inttiin
Helsingin Kulosaaren lukiossa kahdeksan laudaturia kirjoittanut Laura Alatossava, 18, tavoitettiin puhelimitse Ranskasta.
Tunnelma tuoreella ylioppilaalla on varsin hyvä.
– Tuntuu tosi hyvältä, vaikka vähän jäi hampaankoloon äidinkieli harmittamaan: se jäi kahden pisteen päähän laudaturista. Päällisin puolin hyvä olo, vaikka vielä ei ole päässyt kunnolla asiaa juhlimaan. Tuntuu, että nyt purkautuu paljon sellaista stressiä, jota tähän yo-urakkaan on liittynyt, Alatossava kertoo.
Hän kirjoitti laudaturit syksyllä pitkästä englannista, filosofiasta, yhteiskuntaopista sekä lyhyestä ranskasta. Kevään kirjoituksissa laudaturit irtosivat pitkästä matematiikasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista ja biologiasta.
Mutta mikä siivitti hyvään opiskelutulokseen?
– Hyvä pohja, joka karttui läpi koko peruskoulun. Kaikki uusi oppiminen kasautuu vanhan tiedon päälle ja mulla on hyvät pohjat ihan ala-asteelta lähtien. Sillä oli hyvä lähteä lukioon, Alatossava sanoo.
Hänen mukaansa myös osaavat opettajat ja sopiva sosiaalinen ilmapiiri, jossa oli hyvä opiskella mahdollistivat oppituloksen saavuttamisen.
– Työtä ja aikaa. Luin paljon ja tein muistiinpanoja, on myös tärkeää kuunnella tunnilla. Ei ole oikoteitä, hän huomauttaa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää nyt kesällä alkava varusmiespalvelus.
Jatko-opiskelujen suhteen Tossavaisella on päällimmäisenä mielessä lääketiede, kunhan syksyn kirjoituksissa on käyty tekemässä kemia ja fysiikka. Niin ja se äidinkieli, joka jäi harmittamaan.
Korjaus 16.5. kello 19.03: Laura Alatossavan nimi oikaistu.