Tekoäly eli käytännössä Chat GPT voi helpottaa merkittävällä tavalla valmistautumista yliopistojen pääsykokeisiin. Kun aiemmin pääsykokeisiin on tankattu tietoa paksuista oppikirjoista, tekoäly antaa muutamassa sekunnissa saman tiedon tiivistetyssä ja helposti ymmärrettävässä muodossa.
Vaikka noin puolet opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella, opiskelija ei useinkaan voi olla varma, että hänen todistuksensa riittää avaamaan yliopiston ovet.
– Siksi meillä painotetaan pääsykokeisiin valmistautumisen tärkeyttä, sanoo Hämeenlinnan Lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén.
Tukkimäki-Hildén muistuttaa, että esimerkiksi oikeus- ja lääketieteelliseen koulutukseen pääsyvaatimukset ovat kovat, mutta jollekin toiselle alalle pääsy on helpompaa. Silti näillekin aloille voi joinain vuosina olla tunkua. Tämän vuoksi ylioppilaan on parasta varautua myös pääsykoevaihtoehtoon.
Tekoäly tekemässä tätä juttua
Tätä juttua varten toimittaja kysyi tekoälyltä, ChatGPT:ltä, mitä hyötyä tekoälystä on pääsykokeisiin valmistautumisessa. Tekoäly nosti esille seuraavia hyötyjä.
Ensinnäkin, oppimateriaalin saatavuus. Tekoäly tarjoaa laajan valikoiman pääsykokeisiin liittyvää oppimateriaalia. Käyttäjä saa sen kautta pääsyn erilaisiin oppikirjoihin, artikkeleihin, harjoitustehtäviin ja muuhun opetusmateriaaleihin, mikä helpottaa valmistautumista.
Tekoäly tarjoaa räätälöityä opetusta ja harjoituksia. Se myös tunnistaa käyttäjän heikot alueet ja keskittyy niihin tarjoamalla kohdennettuja tehtäviä ja selityksiä.
Tekoäly myös arvioi harjoitustehtäviä ja antaa palautetta niiden perusteella. Se myös pystyy tunnistamaan virheet ja tarjoaa oikeita vastauksia. Tämä auttaa käyttäjää kehittämään taitojaan ja ymmärtämään paremmin pääsykokeiden vaatimuksia.
Tekoäly tarjoaa myös kysymys-vastausjärjestelmiä ja auttaa aikatauluttamaan valmistautumista.
Toimittajalle antamassaan vastauksessa tekoäly huomauttaa myös siitä, ettei se korvaa perusteellista opiskelua ja aktiivista omaa valmistutumista. Se on vain tukea tarjoava työkalu.
Auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia
Tekoälyn laatima vastaus voi auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään paremmin tarvittavaa tietoa, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta.
– Olisi hullua olla hyödyntämättä sitä. Sitä voi pyytää tekemään aihealueesta kysymyksiä, sille voi syöttää kysymyksiä vanhoista kokeista, mutta samalla pitää miettiä, voiko siihen sokeasti luottaa.
Abrahamsson huomauttaakin, että tekoälyn vastausten paikkansa pitämiseen vaaditaan aina oma varmistus. Lisäksi Chat GPT:n käytössä oleva aineisto ulottuu vain elokuuhun 2021 saakka.
– Virheitä se aina tekee, koska sen tiedot pohjautuvat ihmisten tuotantoon, jossa sielläkin on virheitä. Matemaattisiin laskuihin se ei ole kovinkaan erikoistunut, koska kyseessä on tekstuaaliseen materiaaliin pohjautuva kielimalli.
Tekoälystä on vasta vähän kokemuksia siitä, miten se toimii opettamisen apuvälineenä. Tuntuma on kuitenkin se, että se on siihen varsin oiva, sanoo Abrahamsson.
Tekoälyn vastauksilla tenteistä läpi
Jo nyt tekoälyn vastauksilla kokeista ja tenteistä pääsisi yleensä läpi. Parhaat vastaukset tekoäly antaa laajasti tunnettuihin aiheisiin. Tuloksiin vaikuttaa myös se, kuinka paljon kyseisellä kielellä on aineistoa saatavilla.
– En ole kohdannut osa-alueita, joissa se olisi todistettavasti kovin huono, ehkä matemaattisia laskuja lukuun ottamatta. Oleellista on antaa tekoälylle sellaisia syötteitä, joilla sen saa toimimaan halutulla tavalla, sanoo professori Pekka Abrahamsson.
Hän toteaa, että opiskelun malleja on moninaisia ja tekoäly tarjoaa siihen yhden parhaista keinoista. Tekoälyn merkitys voikin olla siinä, että se auttaa oppimaan asioita, sen sijaan, että tähdätään vain tenteistä selviämiseen.
Tenttijärjestelmää Abrahamsson pitää pedagogisesti arveluttavana järjestelmänä. Onko siinä kovinkaan opittu, kun on luettu tentteihin ja suollettu muistinvarainen mielessä ollut tieto ulos, hän kysyy.
– Yksi oppimistapa menee jopa tekoälyn edelle. Se on toiselta ihmiseltä saatava sparraaminen, huomauttaa Abrahamsson.
Kehitys tulee olemaan nopeaa
Tekoälyn kehittyminen tulee olemaan nopeaa, ennakoi tietojenkäsittelytieteen professori Pekka Abrahamsson. Hän muistuttaa, kuinka vasta 11 vuotta sitten Googlen kuvahaku pystyi tunnistamaan kuvasta kissan.
– Se perustui algoritmi-innovaatioon. Silloin ajateltiin, että se on ”kova juttu”, kun se tunnistaa kissan itse päättelemällä. Nykyiset kielimallit ovat olleet tiedossa 6-7 vuotta ja nyt on tapahtunut läpimurto, jonka ajateltiin tapahtuvan vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Kymmenen vuoden päästä tätä tekoälyä pidetään tosin jo naiivina.
Abrahamsson ennakoi, että jo parin vuoden kuluttua audiovisuaalinen tekoäly pystyy havainnoimaan esimerkiksi liikennettä useilla aisteilla. Kehitys on niin rivakkaa, etteivät tutkijat tahdo pysyä siinä mukana tavallisista ihmisistä puhumattakaan. Hän näkee myös kehityksessä vaaran merkkejä.
– On laaja kirjo tärkeitä asioita, mistä resursseja siirretään pois, koska käydään kisaa teknologian voittajasta. Esimerkiksi Google on siirtänyt resurssejaan syöpätutkimuksesta tekoälyn kielimallien tutkimiseen ja soveltamiseen.