Hyppää sisältöön

Näitä yhdeksää asiaa tuleva hallitus miettinee verotuksen suhteen – veroekspertin veikkaus: viinan ja tupakan verot nousevat

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei usko uuden terveysveron syntyyn eikä arvonlisäveron korotuksiin. Jokerina Lehtinen väläyttää sähköveron korotusta ensi talven jälkeen.

Hämeenlinnan Toribaarin työntekijä Arto Luhtavaara seisoo baaritiskin takana ja kohottaa oluttuoppia.
Uusi hallitus saattaa korottaa alkoholin verotusta, ennakoi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Hämeenlinnassa Arto Luhtavaara myi olutta Toribaarissa 9. toukokuuta. Kuva: Dani Branthin / Yle
Ari Hakahuhta

Veroekspertti Teemu Lehtinen on työskennellyt Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajana neljännesvuosisadan. Siinä ajassa on ehtinyt kertyä kokemusta ja näkemystä siitä, paljonko maan hallituksilla on ollut pelivaraa muuttaa verotusta.

Lehtinen on ollut myös kuultavana näissä hallitusneuvotteluissa veroasioista. Ylen pyynnöstä hän esittää julkisten tietojen perusteella oman arvionsa veroratkaisuista, joihin hallitus saattaa päätyä.

Lehtinen arvioi, että hallitus hakee mahdollisuutta tuloveroalennuksiin valmiste- ja haittaverojen kiristyksillä. Myös halllituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) on puhunut samansuuntaisesti. Näistä veroista tutuimpia ovat tupakkaan ja alkoholiin kohdistuvat verot.

– Valmisteveroissa on mahdollista päästä aika merkittäviinkin korotuksiin koko vaalikauden aikana, Lehtinen laskeskelee.

1. Tupakan verotus kiristynee edelleen

Todennäköisesti hallitusneuvotteluissa päädytään samaan kuin aiempikin hallitus eli tupakkaveroa korotetaan. Korotustahti on ollut aiemmin noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Jos tuon suuruinen veronkorotus siirtyisi suoraan tupakka-askin hintaan, aski maksaisi noin 50 senttiä nykyistä enemmän.

– Se olisi ihan tuntuva kiristys. Se vastaisi niitä tavoitteita, joita terveysverolle on asetettu, eli nostaisi terveydelle hyvin haitallisen tuotteen hintaa. Ei olisi yllättävää, että samalla tahdilla jatkettaisiin, Teemu Lehtinen arvioi.

2. Alkoholin veron korotukseen olisi vaihteeksi tilaa

Lehtinen uskoo, että myös alkoholin verotusta korotetaan jonkin verran. Matkustajatuonnin lisääntyminen ei ole juuri nyt niin suuri peikko kuin aiemmin.

– Virossakin on tarvetta lisäverotuloille. Se tuo ehkä pelivaraa meillekin.

Lehtinen ynnää, että päättyneellä vaalikaudella alkoholin veroja nostettiin noin 50 miljoonalla eurolla.

– Jo pelkästään korotus, joka vastaisi yleistä hintojen muutosta, olisi yli 100 miljoonaa euroa.

Nainen tankkaa autoaan.
Yksi hallitusneuvotteluiden kiistoista koskee sitä, lisätäänkö ensi vuonna biopolttoaineiden sekoittamista bensiiniin ja dieseliin, jolloin polttoaineiden hinta nousee. Kuva: Petri Kuikka / Yle

3. Bensiinin ja dieselin hinnankorotuksiin tuskin on halua

Sanna Marinin (sd.) halllitus jätti perinnöksi lakimuutoksen, joka nostaa bensiinin ja dieselin hintoja ensi vuoden alusta ehkä noin 15–20 senttiä litralta.

Kyse on niin sanotusta polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Sen tavoite on vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Fossiilisiin polttoaineisiin sekoitetaan vähemmän päästöjä tuottavaa, mutta kalliimpaa biopolttoainetta. Jos jakeluvelvoitteen laajennus perutaan, pitäisi liikenteen päästöjä kuitenkin vähentää muilla keinoilla.

Teemu Lehtinen olettaa, että muodostettava hallitus saattaa silti perua tämän lakimuutoksen. Menoveden hinta ei silloin nousisi.

Jos jakeluvelvoite laajenee Marinin hallituksen suunnitelman mukaan, valtion verotulot sen sijaan vähenevät, koska biopolttoaineiden verotus on kevyempää kuin fossiilisten.

– Minusta on ihan selvää, että jakeluvelvoitteen korotuksesta luopuminen on aika lailla houkuttava asia.

Perussuomalaiset vastustaa polttoaineiden hintojen korotusta jakeluvelvoitteella. Ruotsissa hallitus ja perussuomalaisten sisarpuolue ruotsidemokraatit ovat sopineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta.

Kuuntele: Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ennakoi Ylen haastattelussa hallitusneuvotteluista korotuksia tupakan ja alkoholin verotukseen. Pienikin korotus kotien sähköveroon toisi suuria lisätuloja valtiolle.

4. Sokeri- ja rasvaveroja Lehtinen ei pidä todennäköisinä

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja muistuttaa, että uudet terveysverot vaativat paljon valmistelua.

– Ehkä niistä ei ihan helpoiksi pikalääkkeiksi ole.

Vaalien jälkeen kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ehti jo pyörtää puolueen linjauksia terveysperusteisesta verosta.

Veronmaksajien Lehtinen muistuttaa, että käytössä on jo virvoitusjuomavero, jota voidaan korottaa vähän. Makeisveron käyttö loppui vuonna 2016. Hän ei odota makeisveron paluuta.

5. Jokerina sähkövero, joka voi nousta ensi talven jälkeen

Lehtinen arvioi hallituksen jokerikortiksi sähköveron korotuksen. Hän muistuttaa, että kotitalouksien sähköveroa ei korotettu päättyneellä vaalikaudella.

– Se voi kuulostaa tietysti näinä aikoina aika dramaattiselta, kun sähkön hinta on mennyt reilusti ylös ja välillä alas. Mutta jos sähkömarkkinat rauhoittuvat vaalikauden aikana, sieltä olisi saatavissa iso verotuotto hyvin maltillisella korotuksella.

Jos kotitalouksien sähköveroa korotettaisiin 0,25 senttiä käytettyä kilowattituntia kohti, valtio saisi Lehtisen mukaan verotuloja lisää 100 miljoonaa euroa.

Teemu Lehtinen pitäää korotuksen ehtona vakaata tilannetta sähkömarkkinoilla. Korotus ei olisi siis vielä ensi talven asia.

6. Palkkojen veroalen suuruus on vielä ratkaisematta

Hallitusneuvotteluiden puolueet, kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat sitä mieltä, että ansiotulojen verotusta ei kiristetä. Kokoomus on tavoitellut miljardin euron tuloveroalea kaikkiin tuloryhmiin vaalikauden eli neljän vuoden aikana.

Todennäköisesti neuvotteluissa sovitaan jonkinlaisesta tuloveroalesta. Tuloveroale oli merkittävä kokoomuksen vaalilupaus. Veroalen suuruutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida neuvottelujen ulkopuolelta.

Niin sanottu solidaarisuusvero on tuloverotuksen yksityiskohta ylimmässä veroasteikkoluokassa, yli 85 800 euroa vuodessa tienaaville. Se on kahden prosenttiyksikön määräaikainen korotus.

Solidaarisuusvero tuli käyttöön vuonna 2013 määräaikaisena. Sen jälkeen sitä on aina jatkettu. Uusi hallitus joutuu päättämään, tekeekö se samoin.

– Jos ei sitä erikseen päätetä jatkaa, se todellakin nyt päättyy. Se hoitaisi varmasti tätä kevenemistä hyväpalkkaisessa päässä, Lehtinen tuumailee.

Sandra Todorovic pyyhkii kylpyhuoneen pintoja.
Siivous-, hoito- ja hoivatyöstä saa korotetun kotitalousvähennyksen vielä vuonna 2023. Kotisiivooja ja tiimivastaava Sandra Todorovic, siivoamassa yksityisasuntoa Helsingissä toukokuussa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

7. Siivoustyön korotettu kotitalousvähennys on katkolla

Vielä tänä vuonna kotitalousvähennyksen saa määräaikaisesti korotettuna esimerkiksi siivous-, hoito- ja hoivatöistä, mutta ei perinteisistä remonttihommista. Uuden hallituksen ratkaisuista riippuu, jatkuuko 60 prosentin verovähennys edelleen.

Sen sijaan lämmitysmuodon vaihtoa öljylämmityksestä johonkin muuhun kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan lämmitykseen tuetaan edelleen korotetulla kotitalousvähennyksellä vuoteen 2027 asti, ellei määräaikaa muuteta uusilla päätöksillä. Korotettu vähennys on 60 prosenttia, korkeintaan 3 500 euroa henkilöltä.

8. Lääkkeiden tai ruoan veroihin tuskin tulee muutoksia

Ruoasta, joukkoliikenteen lipuista ja lääkkeistä maksetaan pienempää arvonlisäveroa kuin monista muista tuotteista. Teemu Lehtinen ei kuitenkaan usko, että alennettuja arvonlisäveroja korotettaisiin. Ruoan hinta on noussut muutenkin enemmän kuin vuosiin.

9. Yrittäjien tai yritysten veroja ei ole tarkoitus korottaa

Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet ovat korostaneet yritysten ja yrittäjien merkitystä talouskasvussa. Nämä puolueet eivät halua korottaa yritystoiminnan veroja.

Mitä itse tekisit verotuksessa? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 19.5.2023 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Suosittelemme