Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt merkittävästi: joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta.
THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksen kyselyosuuden tuloksista käy myös ilmi, että työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä, kerrotaan THL:n tiedotteessa.
Yksi huolestuttavimmista tuloksista liittyy kuitenkin itsemurha-ajatusten yleistymiseen alle 50-vuotiailla. Kun vuonna 2018 itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, nyt niistä kertoi joka kahdeksas alle 50-vuotias.
– Aiemminkin on saatu viitteitä siitä, että työikäisten hyvinvointi on heikentynyt, mutta että se näkyy näin selvänä heikentymisenä elämänlaadussa ja itsemurha-ajatusten yleistymisessä, niin kyllähän se huolettaa, sanoo Terve Suomi -tutkimuksen vastaava tutkija Annamari Lundqvist.
Mistä näin heikot tulokset johtuvat?
Lundqvistin mukaan asia pohdituttaa kaikkia. Tähän on kuitenkin tässä kohtaa antaa ainoastaan arvauksia.
– Koronan jälkiä tässä varmasti on. Lisäksi globaalit asiat, kuten sotakriisi, inflaatio, ilmastonmuutos voivat vaikuttaa. Eli erilaisten kriisien kasautuminen, Lundqvist pohtii.
Moni työikäinen kertoo myös käyttäneensä terveyspalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Vuonna 2018 työikäisistä naisista 15 prosenttia kertoi käyttäneensä mielenterveyspalveluita, nyt prosenttiluku on 20.
Miesten mielenterveyspalveluiden käyttö on vähäisempää, mutta sekin on noussut 9 prosentista 12 prosenttiin.
Terveyspalveluihin pääsyn koetaan vaikeutuneen
Moni Terve Suomi -kyselyosuuteen vastanneista myös kokee, ettei lääkäripalveluita saa riittävästi tarpeeseen nähden ja terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut.
Lääkäripalveluiden riittävyydessä on kuitenkin alueellisia eroja.
Haasteellisin tilanne on Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Kainuussa, joissa yli 30 prosenttia asukkaista kokee saavansa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden.
Tulokset kertovat tilanteesta ennen sote-uudistusta.
Vaikka alueellisia eroja onkin, tilanne on silti heikentynyt oikeastaan kaikilla hyvinvointialueilla, sanoo Lundqvist.
– Toisilla hyvinvointialueilla menee vähän paremmin kuin toisilla, mutta kun katsotaan kehityssuuntaa, niin oikeastaan kaikilla hyvinvointialueilla tilanne on hankaloitunut vuoteen 2020 verrattuna.
Onko tämä viesti hyvinvointialueille puuttua peliin?
Lundqvistin mukaan hyvinvointialueet ovat tärkeässä asemassa, kun niillä on vastuu palveluiden järjestämisestä.
Tuoreen tutkimustiedon myötä hyvinvointialueilla on mahdollisuus lähteä kehittämään alueen palvelurakennetta ja etsimään ratkaisuja palveluiden saatavuuden parantamiseksi.
Täysin hyvinvointialueiden vastuulle Lundqvist ei kuitenkaan asiaa sysää.
– Kyllä tätä on kansallisella tasolla mietittävä, miten työikäinen väestö saadaan voimaan paremmin. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee terveen ja toimintakykyisen väestön.
Tässä jutussa kerrotut tiedot ovat ensimmäisiä Terve Suomen -kyselyosuudesta saatuja tuloksia. Lisää kyselytytuloksia tullaan julkaisemaan touko-kesäkuun vaihteessa sekä syksyllä.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.5. kello 23 saakka.