Professori Seppo Vainio puhuu kuin ruuneperi, kun häneltä kysyy, mitä Oulun yliopiston vuodesta 2013 kestänyt hikitutkimus on tuonut ja voi tuoda tullessaan.
Kvantum-instituutin tieteellisenä johtajana toimivan ja tutkimusryhmäänsä johtavan Vainion innostus on korvinkuultavaa. Nanopartikkelien tutkimuksen soveltamismahdollisuuksissa rajana on Vainion mukaan lähinnä ihmisen mielikuvitus.
– Elimistö viisaudessan erittää hien sekaan biologista viestintää elimistön sisältä, joka on oleellista henkilön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Voidaan mitata vaikkapa tunteita, emootioita ja rakkautta, sanoo Vainio.
Journal of Molecular Sciences -tiedelehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa kuvataan menetelmä, jolla kerätään, uutetaan ja analysoidaan hien sisältämiä eksosomeja. Eksosomit ovat pieniä kalvorakkuloita, jotka sisältävät runsaasti erilaisia molekyylejä – proteiineja, RNA:ta, DNA:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita.
Tutkimuksessa kerättiin hikeä koehenkilöiltä iholle asetetun laastarin avulla.
Eri komponentteja on yhdessä eksomissa satoja. Lähes kaikki elimistön solut kykenevät erittämään eksosomeja. Eksosomeja ja niiden sisältämiä molekyylejä analysoimalla saadaan tietoa elimistön ja kudosten tilasta.
Vainio kuvaa hikitutkimuksen kohdetta viestijärjestelmäksi, joka on paljaan silmän näkymättömissä, piko-, nano- ja mikrotason järjestelmäksi. Eri aineita tutkimalla saadaan viitteitä siitä, kuinka elimistön eri osat toimivat. Ne kuvaavat myös ihmisen tuntemuksia ja aistimuksia – ja uudella menetelmällä niitä voidaan mitata.
Apua diagnostiikkaan ja urheiluanalytiikkaan
Käytännössä tutkijoiden keksintöä käytetään jo nyt diagnosoitaessa periytyvää vaikeaa aineenvaihduntasairautta kystistä fibroosia ja seurattaessa ihmisen laktaatti- ja glukoositasoja. Näitä tietoja tarvitsevat muun muassa diabetespotilaat ja urheilijat.
Laastarilla voidaan myös kerätä ja rikastaa tietoa hien sisältämistä aineita pitkän ajan aikana. Tutkijoiden tarkoituksen on jalostaa tiedosta uuden tyyppisiä laitteita muun muassa urheiluanalytiikkaan.
Korkealentoisempaa laitaa edustavat esimerkiksi mahdollisuudet tuoksujen maailmassa – miten ihminen reagoi erilaisiin tuoksuihin ihan mitattavalla menetelmällä. Tällainen tieto saattaa olla hyvinkin arvokasta esimerkiksi hajuvesiteollisuudessa tai vaikkapa kukkakauppiaalle. Tai vaikkapa mittausmenetelmä, joka kertoo kuinka rakastunut ihminen juuri nyt on.
Kuten arvata saattaa jo soveltamismahdollisuuksien määrästä, tutkimus yhdistää muun muassa kehitysbiologiaa, lääketiedettä, tekniikkaa, biolääketiedettä ja sosiaali- sekä humanistisia tieteitä.
Hien eksosomeja voitaisiin Vainion mukaan hyödyntää dignostiikan lisäksi terveysriskien ennakoimiseen ja torjuntaan. Lisäksi sovellusmahdollisuuksia löytyy lääketeollisuudessa.
Koska eksosomit kykenevät ylittämään monia elimistön biologisia esteitä, soveltuvat ne mainiosti kuljettamaan lääkeaineita eri kudoksiin, kertoo Vainio.
Voit keskustella aiheesta 18.5. klo 23 saakka.