Pääkaupunkiseudun asukkaiden biojätteistä voitaisiin tehdä maata parantavaa lannoitetta ja moninkertaisesti nykyistä enemmän biokaasua.
Asia on tärkeä siksi, että niin maakaasun kuin lannoitteidenkin hankinta on käynyt hankalaksi, kalliiksi ja moraalisesti kyseenalaiseksi Venäjän hyökkäyssodan takia. Esimerkiksi viljan kasvun kannalta välttämätöntä typpeä tehdään ammoniakista, jota tuodaan edelleen Venäjältä.
Lisäksi keinotekoisten lannoitteiden tuotannosta ja maakaasun poltosta syntyy paljon ilmastopäästöjä.
Se, kuinka paljon biojätteistä saadaan hyötyä, riippuu tekniikasta ja tavallisista kansalaisista.
Tekninen edistysaskel otetaan parin vuoden kuluttua Espoon Ämmässuolla, jossa on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ekoteollisuuskeskus.
Alle puolet ruuantähteistä päätyy biokaasun tuotantoon
Nykyisin yli puolet Ämmässuolle tuotavasta biojätteestä menee suoraan kompostikäsittelyyn.
Sieltä se päätyy osaksi viherrakentamisessa käytettävää multaa. Komposti ei kuitenkaan välttämättä ole paras paikka biojätteelle.
Loput eli vajaa puolet Ämmässuon biojätteestä päätyy kompostiin bioreaktorin kautta.
Se on suoraa kompostointia parempi vaihtoehto siksi, että bioreaktorissa mätänevästä jätteestä saadaan biokaasua. Se on puhdistuksen jälkeen samaa metaania kuin fossiilinen maakaasu.
Bioreaktorista tulee maakaasun lisäksi mädätettä, joka toistaiseksi sekoitetaan kompostiin. Ongelma on se, että lilluvaa mädätettä ei voi laittaa kompostin joukkoon nykyistä enempää.
Uusi laitteisto tekee mädätteestä lannoitetta
Parin vuoden kuluttua HSY uudistaa biojätteen käsittelyn Ämmässuolla siten, että mädätteen määrä ei enää rajoita biokaasun tuotantoa.
Kun mädätteestä siilataan isommat kököt pois ja se kuumennetaan 70-asteiseksi, siitä tulee turvallista lannoitetta pelloille. Maatilojen koneet voivat levittää sitä pelloille samaan tapaan kuin lietelantaa.
Uuden laitteiston ansiosta Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) voi käsitellä biokaasureaktorissa 80 prosenttia Ämmässuolle tuotavasta biojätteestä – nykyisen 45 prosentin sijaan.
Keinotekoisille lannoitteille parempi korvaaja
Biokaasun lisäksi myös kasvulle tärkeiden ainesosien talteenotto paranee Ämmässuolla.
Kompostoinnissa osa biojätteen sisältämästä orgaanisesta aineesta ja typestä haihtuu ilmaan. Tulevaisuudessa ne saadaan paremmin hyötykäyttöön mädätteestä tehdyn lannoitteen ansiosta.
HSY:n biokierrätyksen toimintovastaava Christoph Gareis kehuu uutta lannoitetta vuolaasti. Siinä on keinotekoisten lannoitteiden tapaan typpeä ja fosforia, mutta myös orgaanista ainesta ja hivenravinteita, jotka parantavat maan laatua.
– Maaperän eliöstö elpyy, ja sen ominaisuudet paranevat. Maaperästä tulee kuohkeampaa kuin keinolannoitteita käytettäessä, ja se pidättää vettä paremmin.
Kuuntele HSY:n Christoph Gareisin näkemys siitä, mikä voisi olla biojätteen käsittelyn seuraava askel biokaasun ja lannoitteen jälkeen.
Venäjän hyökkäyssota korosti investoinnin tärkeyttä
Biojätteen parempi hyödyntäminen ei ole ollut enää vähään aikaan tekniikasta kiinni. Biokaasulaitoksia on ollut käytössä yli parikymmentä vuotta.
Mädätteen käsittelytekniikka on tuoreempaa, mutta ei uusinta uutta sekään.
– Niitäkin laitoksia on ollut jo aika monta vuotta käytössä. Varmasti saamme toimivaa tekniikkaa, Gareis sanoo.
Laitteita on kehitetty vuosien varrella kiertotalouden merkityksen kasvaessa, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan korosti myös huoltovarmuuden tärkeyttä.
– Ukrainan kriisi ja energian hintojen nousu ovat nopeuttaneet tätä investointiprosessia.
Biokaasun tuotanto lähes tuplaantuu
Tavoite on, että vuonna 2026 Ämmässuolta tulee lannoitetta niin paljon, että sen avulla voidaan tuottaa esimerkiksi noin yhdeksän miljoonaa kiloa leipää.
– Sanoisin, että lannoitemäärä on aika pieni pisara Uudenmaan peltojen kokonaiskulutukseen nähden. Mutta jokainen pisara auttaa, Gareis sanoo.
Biokaasun tuotantotavoite on kahdeksan miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Oma voimala tekee biokaasusta lämpöä Ämmässuolle ja sähköä myyntiinkin asti.
HSY:n tuotantotavoitteisiin pääseminen edellyttää uuden laitteiston lisäksi sitä, että Ämmässuolle päätyvän biojätteen määrä kasvaa viidenneksellä.
Tunnollisempi lajittelu kasvattaisi biokaasun ja lannoitteen määrää
Ja nyt päästään siihen, miten tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa biojätteestä saatavan hyödyn määrään.
Tällä hetkellä vain noin kolmannes pääkaupunkiseudun kotien biojätteestä päätyy Ämmässuolle.
Lopusta valtaosa menee sekajätteen mukana Vantaan Energian polttolaitokselle. Vaikka laitos tuottaa sähköä ja lämpöä, biojätteet eivät ole sellaisenaan kovin hyvää polttoainetta. Ämmässuolla biojätteistä saataisiin paljon enemmän hyötyä.
Yksi syy vähäiseen lajitteluun on se, että biojätettä on kerätty toistaiseksi vain kerrostaloista ja isommista rivitaloyhtiöistä. Tätä ongelmaa ratkotaan siten, että biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuintaloihin yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Suurempi ja hankalampi ongelma on se, etteivät kaikki lajittele ruuantähteitä biojäteastiaan, vaikka sellainen roskakatoksesta löytyisikin.
Säntillisellä lajittelulla biokaasun tuotanto voisi teoriassa kasvaa viisinkertaiseksi nykyisestä, ja lannoitetta riittäisi vuosittain yli 20 miljoonan leipäkilon tuottamiseen.
Tämä toki edellyttäisi lajittelubuumin lisäksi lisäinvestointeja myös Ämmässuolle. Uudelle biokaasureaktorille onkin jo katsottu paikka valmiiksi.
Voit keskustella aiheesta 24.5. kello 23:een saakka.