Kirurgi piirtää tussilla kolme mustaa täplää Petra Ryyminin, 45, alavatsaan. Niistä on tarkoitus viedä instrumentit vatsan sisään ja poistaa tulehtunut umpilisäke.
On kulunut jo kahdeksan tuntia siitä, kun Ryymin tuli päivystykseen. Liikkuessa naisen ilme kiristyy, eikä ihme, sillä vaiva on tunnettu kivuliaisuudestaan.
Jokaisella suomalaisella, jolta umpilisäkettä ei ole poistettu, on riski joutua samaan tilanteeseen kuin Ryymin.
Yle seurasi potilaan matkaa sairaalassa päivystyksen pahimpaan ruuhka-aikaan.
Tässä jutussa kerromme, millaista on odottaa hoitoa haavoittuvimmillaan.
Perjantai kello 21.30
Kipu alkaa saunaan mennessä kotona Kuopiossa Airakselassa. Tuntuu kouristelua ja vatsa turpoaa. Ryymin ajattelee sen johtuvan huonosta syömisestä.
Lauantaina vatsa on välillä kipeä, välillä ei. Koirien kanssa ulkoilu onnistuu, mutta ruokaa ei tee mieli.
Sunnuntaina aamupäivällä Ryymin menee kaupunkiin puolison kanssa ostamaan matkailuauton vilkun varaosaa. Kipu voimistuu. Ryymin etsii vatsansuojalääkkeitä lääkekaapista, mutta kipu yltyy iltaa kohti ja tuntuu vanteena vatsan ympärillä.
Vieläkin Ryymin ajattelee vaivan johtuvan ruokavaliosta.
Nukkumaan mennessä kipu paikantuu oikealle alavatsaan. Googletuksen perusteella Ryymin ajattelee sen johtuvan sapesta tai umpilisäkkeestä.
Yöllä hän herää muutaman kerran kipuun ja kylmään hikeen.
Maanantai kello 7.58
Ryymin saa varattua vakuutusyhtiön etälääkärivastaanoton kautta ajan lääkärille.
Yrittäjänä työskentelevä Ryymin maksaa terveysvakuutusta ja pääsee yksityisellä terveysasemalla heti aamulla lääkäriin. Siellä lääkäri epäilee sitä, mitä Ryymin itsekin.
Hän saa lähetteen yliopistollisen sairaalan päivystykseen.
Diagnoosi pitää varmistaa verikokeilla. Lääkäri neuvoo potilasta käymään kokeissa sairaalassa, koska siellä tulokset tulevat nopeammin.
Kello 10.33
Ryymin tulee vihreässä toppaliivissä päivystyksen ovista sisään omin jaloin.
Hän ei suinkaan ole ainoa lähetepotilas. KYSin mukaan maanantaisin lähetepotilaita tulee ”paljon”.
Sen lisäksi ihmisiä tulee ilman lähetettä. Maanantaina potilaita tuli kaikkiaan päivystykseen 150.
Vaikka päivystysten ruuhkista on puhuttu vuosien ajan, niiden laajuutta tai merkitystä voi olla vaikea hahmottaa.
Esimerkiksi Suomen suurimman erikoissairaanhoidon toimijan HUSin erikoissairaanhoidon päivystykseen hakeutuu keskimäärin 764 ihmistä vuorokaudessa.
Maanantait ovat ruuhkaisia kautta Suomen. Silloin yksityiseltä puolelta saatavan lähetteen merkitys voi olla pieni ja jonotusaika pitkä.
Ryymin jonottaa 114 minuuttia eli hieman alle kaksi tuntia verikokeisiin. Lääkärikäynti on vajaan tunnin kuluttua verikokeista.
Verikokeiden tulokset eivät olleet tuolloin vielä tulleet, mutta lääkäri määräsi Ryyminin vatsan TT-kuvauksiin eli viipalekuvaan.
Puisessa tuolissa, takapuoli puuduksissa Ryymin avaa Omakannan. Se on verkkopalvelu, johon kirjataan potilastietoja.
– Katsoin, että tulehdusarvot ja leukosyytit ovat niin korkealla, että joudun jäämään sairaalaan.
Kello 14.59
Kun Ryymin haetaan päivystyksen aulasta kuvauksiin, hän oli jonottanut 3,5 tuntia.
Viipalekuvauksen tulokset tulevat nopeasti Omakantaan ja pian Ryymin myös tapaa lääkärin.
Se, miksi Ryymin ei saanut hoitoa nopeammin, johtuu oikeastaan rahasta. Kun kunnat ennen rahoittivat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa, rahat pistettiin erikoissairaanhoitoon.
Se aiheutti perusterveydenhuoltoon monenlaisia ongelmia kuten sen, että lääkärille on vaikea päästä. Perustasolta on myös lakkautettu palveluja kuten vuodeosastoja. Kun petipaikkoja on vähemmän perustasolla, ei ole sänkyjä, joihin potilaita voisi lähettää erikoissairaanhoidosta. Osastot täyttyvät potilaista eivätkä päivystyksien potilaat pääse eteenpäin.
Lisäksi korona ja työtaistelut saivat jo valmiiksi niukan henkilöstön vaihtamaan töitä.
Asiakkaat eivät ole vähentyneet, vaikka petipaikat ja hoitavat kädet ovat. Päinvastoin, sillä viimeisen 17 vuoden aikana päivystyskäyntien määrä on vain kasvanut. Vuonna 2021 Suomen erikoissairaanhoidon päivystyksissä kävi lähes 1,2 miljoonaa potilasta.
Päivystykset ovat luotuja toimimaan paineessa, nopeasti ja lyhytaikaiset ruuhkat kuuluvat niiden luonteeseen. Esimerkiksi Espoon viikon takainen siltaromahdus oli hyvä esimerkki päivystyksen toiminnasta, kun väliaikainen kävelysilta romahti ja 20 koululaista sai nopeasti hoitoa.
Päivystysten ongelma onkin ruuhkien pitkäkestoisuus. Jatkohoitopaikkoja osastoilla ei ole, joten potilaita ei saada ulos päivystyksestä.
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden professori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen arvioi, että ongelma on nähty jo etukäteen.
– On varmasti jo pitkään tiedetty tilanne, mutta ei ole ymmärretty, kuinka nopeasti se kriisiytyy.
Jonotusajat vaihtelevat maittain. Japanin terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan yleisesti nopeudestaan ja tehokkuudestaan.
Sekä Britanniassa että Ryyminiä hoitavassa KYSissä tavoitellaan maksimissaan neljän tunnin jonotusaikaa.
Ryyminin kohdalla tämä kesti kuusi tuntia ja 53 minuuttia.
Kello 17.29
Ryymin saapuu gastrokirurgian osastolle. Hoitajat kertovat, että tarkoitus on leikata umpilisäke, mutta leikkaus saattaa olla vasta parinkin päivän päästä. Siihen asti on odoteltava.
Ryymin avaa jälleen puhelimen ja katsoo tietojaan Omakannasta. Katsellessaan näyttöä Ryymin puhuu ääneen: jos kyse ei olekaan umpilisäkkeestä, on onni, että ”joku muu” tulee löydetyksi näin varhaisessa vaiheessa.
Tilanne tulee paljastaneeksi yhden merkittävän ongelman.
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen kuvailee tiedonsaantia kaksiteräiseksi miekaksi.
Parhaimmillaan sähköiset palvelut helpottavat tiedonkulkua hoitajalta tai lääkäriltä toiselle, sekä helpottavat potilaan tiedonsaantia.
Pahimmillaan huonot uutiset tavoittavat ihmisen yllättäen. Tiedossa on tapauksia, joissa ihminen on istunut bussissa ja lukenut syöpädiagnoosin verkkopalvelusta.
Paras tapa olisi viivästyttää huonojen tietojen kirjoittamista tietokantoihin, jotta asia voidaan kertoa ihmiselle ja samalla miettiä hoitoa.
Potilaalla on tiedonsaantioikeus, mutta miten tieto annetaan, on eri kysymys. Tiedonsaanti on yksi esimerkki lainsäädännön pirstaleisuudesta. Yhdessä laissa viitataan muihin lakeihin ja kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa.
Senkin vuoksi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus haluaa lainsäädäntöä uudistettavan. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on potilasturvallisuuslaki, joka kokoaa yhteen potilaan oikeuksia ja terveydenhuollon ammattilaisten ja palveluntuottajien velvoitteita.
Vastaava voisi olla tarpeen myös Suomessa.
Kello 18.36
Kirurgi kertoo, että viipalekuvien perusteella Petra Ryymin on leikattava vielä samana iltana.
Ryymin kyselee lääkäriltä, milloin voi palata töihin ja kuinka kauan toipuminen kestää. Ensi alkuun tulee kahden viikon sairausloma, nuori kirurgi vastaa. Mitään ei saa nostaa.
Potilas on eri mieltä, eikä aio totella. Hänellä on seitsemän kuukauden ikäinen lapsenlapsi ja häntä mummon on saatava pitää sylissä. Kirurgi ymmärtää asian ja maskin takana, silmäkulmissa näkyvät hymyjuonteet.
Kello 19.33
Ryyminin leikkaus alkoi tasan yhdeksän tuntia sairaalaan tulosta.
Ryymin on onnekas monessa suhteessa. Esimerkiksi siksi, että hän on saanut aamulla ajan yksityiselle lääkäriasemalle. Suomessa on kahden kerroksen väkeä sosiaali- ja terveysalan palveluissa.
Yhteiskunta on luonut epätasa-arvoisen systeemin, jota sietäisi monen asiantuntijan mielestä uudistaa. Muun muassa Kela on sanonut Suomen olevan EU:n eriarvoisimpien maiden joukossa, kun lääkärikäyntien määrää verrataan tulotasoon. Lääkäriliitto on myös peräänkuuluttanut tasa-arvoa.
Työterveydessä osa palkansaajista pääsee helposti lääkärille hoidattamaan flunssaa. Opiskelijat pääsevät lääkärille ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta, ja rahalla saa ostettua itselleen lääkintää ja hoitoa.
Samaan aikaan osa suomalaisista yrittää saada aikaa terveysasemille sairaanhoitajalle, lääkärille tai hammashuoltoon. Kärjistetysti voi sanoa, että hyväosainen pääsee hakemaan sairauslomalapun, kun toinen odottaa lääkärille pääsyä kotona puhelimen vieressä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen sanoo, että systeemiä pitäisi järkevöittää.
THL on selvittänyt asiaa ja todennut, että työterveyshuollon vapaaehtoisessa lääkäripalvelussa on hyviäkin puolia, mutta sen resursseja olisi hyvä saada julkisen puolen käyttöön. Osa työterveyshuollosta on lakisääteistä, mutta iso osa työnantajista maksaa työntekijöilleen laajemmasta sairaanhoidosta.
Keskimäärin työterveyshuollossa käy terveemmät ihmiset kuin julkisella puolella.
Pitäisi siis tasa-arvoistaa suomalaisten palveluja.
Se olisi yksi askel siihen, ettei Ryyminin kaltaisten päivystyspotilaiden tarvitsisi odottaa hoitoa kohtuuttomia aikoja.
Kello 22.42
Ryymin tuotiin ulos leikkaussalista ja vietiin heräämöön. Aikaa oli kulunut yli 12 tuntia sairaalaan tulosta.
Suomalaisilla on lupa odottaa muutoksia uusilta hyvinvointialueilta. Muutoksia odotellessa menee kolmesta viiteen vuoteen.
Vähintään siihen asti jonotus jatkuu.
Artikkelia varten on hankittu tietoja muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, HUSilta, KYSiltä ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselta.
Voit keskustella aiheesta 20.5.2023 kello 23 saakka.