Helsingin pormestaristo väläyttää järeitä keinoja jo vuoden tyhjillään olleen Helsingin areenan käyttöön saamiseksi.
– Ajatus erillislaista on ollut mielessäni jo jonkin aikaa. Olen siitä valtiovallan kanssa tunnustelevasti keskustellut, koska suomalaissijoittajien ostohankkeet eivät ole yrityksistä huolimatta toteutuneet, sanoo pormestari Juhana Vartiainen.
Myös kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki katsoo, että areenan avautumista voisi vauhdittaa muuttamalla lakeja.
– Pitäisi harkita, onko mahdollista säätää erillislaki, joka mahdollistaisi hallin haltuunoton, sanoo Arhinmäki.
Kansainvälisen areenan puuttuminen aiheuttaa valtavat taloudelliset menetykset sekä Helsingille että koko Suomelle.
– Voi olla, että tuleva hallitus joutuu tällaisia vaihtoehtoja punnitsemaan, koska Venäjä on ottanut aggressiivisesti myös haltuun länsimaista varallisuutta, toteaa Vartiainen.
Hänen mukaansa kyseessä olisi oikeudellisesti ja ulkopoliittisesti monimutkainen polku, josta tuskin voi odottaa nopeita tuloksia. Arhinmäen mukaan prosessi olisi kuitenkin mahdollista käynnistää jo meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa.
Säätytalon neuvotteluista voisi lähettää virkakunnalle viestin, että nyt pitää aloittaa asiaan liittyvän erillislainsäädännön valmistelu, kertoo Arhinmäki.
– Viranhaltijat ryhtyvät silloin hakemaan ratkaisua ja hallitus voisi tuoda eduskunnalle esityksen aika nopeasti sen jälkeen, kun maassa olisi eduskunnan enemmistöstä koostuva hallitus, hän toteaa.
Arhinmäen mukaan hallin haltuunoton mahdollistavan erillislain säätäminen olisi mahdollista tehdä tämän vuoden aikana.
– Uskoisin, että erillislain perustuslaillisuutta pitää arvioida, koska meillä on omaisuudensuoja turvattu vahvasti lainsäädännössä, pohtii Arhinmäki.
Haltuunotto mahdotonta, koska oligarkit hoitaneet taloudelliset velvoitteet
Tällä hetkellä kaupungilla ei ole lainsäädäntöön tai maanvuokrasopimukseen perustuvaa oikeutta areenayhtiön osakkeiden haltuunottoon, koska halliyhtiö on hoitanut taloudelliset velvoitteensa. Se on maksanut ajallaan tontinvuokran ja kiinteistöveron. Tilanne areenan suhteen on siinä suhteessa erilainen kuin Hangossa, missä kaupunki otti haltuun oligarkin omistamat kerrostaloyhtiöt.
Ensisijaisena ratkaisuna hallin käyttöön saamiseksi kaupunki pitää edelleen hallin venäläisten omistamien osakkeiden myyntiä suomalaisille tai muulle länsimaiselle yhtiölle tai omistajalle.
Se olisi täysin mahdollista toteuttaa.
Pakotelistalla olevat henkilöt voivat vaihtaa Ulosottolaitoksen hyväksynnällä jäädytetyn omaisuuden luokkaa. Esimerkiksi tässä tapauksessa venäläiset voisivat vaihtaa areenan osakkeet kaupassa rahaksi. Käteistä ei annettaisi oligarkkien käyttöön, vaan se päätyisi Ulosottolaitoksen jäädyttämälle tilille.
Miljardööri Mika Anttonen ei ole ostamassa Areenaa
Ostajiakin on kerrottu olevan liikkeellä, mutta toistaiseksi kauppoja ei ole syntynyt. Helmikuussa Iltalehti kertoi, että areenasta olisi jätetty ainakin kolme kirjallista tarjousta. Ostajaehdokkaiksi on kerrottu julkisuudessa (Ilta-Sanomat) muun muassa kansainvälinen tapahtumapaikkojen hallintayhtiö ja tapahtumatuottaja ASM Global sekä saksalainen tapahtumayritys CTS Eventim.
Myös suomalainen miljardööri Mika Anttosen nimi on ollut hallikaupoissa esillä. ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on tullut tunnetuksi merkittävänä urheilun rahoittajana. Anttonen toteaa Ylelle sähköpostitse, ettei ole ollut varsinaisesti kiinnostunut ostamaan areenaa. Hän kertoo kuitenkin sanoneensa, että jos kukaan ei areenaa osta, hän voi sen ostaa, jotta se saadaan käyttöön. Hänen käsityksensä mukaan ostajia olisi, mutta myyjä on haluton tekemään kauppaa.
Helsinki-halli on seissyt tyhjillään viime keväästä saakka. Nykyiset pääomistajat ovat venäläiset Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg, jotka ovat pakotelistalla Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. He omistavat osuutensa hallista Arena Events Oy:n kautta.
Voit keskustella aiheesta 20.5. kello 23:een saakka.