Karjatilaa pitävä Ilpo Wennström on pioneeri.
Kun muut viljelijät vasta nyt miettivät biokaasulaitoksen perustamista, keskipohjalainen Wennström rakensi sellaisen tilalleen Toholammin Härkänevalle jo vuonna 2019.
– Kiinnostuin siitä, että karjanlannasta voisi tuottaa energiaa oman tilan tarpeisiin ja säästää rahaa, Wennström sanoo.
Nyt Wennström ottaa askeleen eteenpäin ja laajentaa toimintaa; tilalla on määrä jalostaa biokaasusta liikennepolttoainetta kaasuautojen tarpeisiin. Maakunnan ensimmäinen tankkausasema otetaan käyttöön kesän alussa.
Jo ensimmäinen investointi toi Ilpo Wennströmille suuria säästöjä tilan energia- sekä lannoitekuluissa.
Biokaasulaitos jalostaa karjan lietelannasta alkuperäistä parempaa lannoitetta.
– Kun energian ja lannoitteiden hinnat karkasivat käsistä, säästöjä on tullut paljon enemmän kuin aluksi laskettiin. Pelkästään lannoitekustannuksissa säästettiin viime vuonna 100 000 euroa, iloitsee Wennström.
Pelkästään lannoitekustannuksissa säästettiin viime vuonna 100 000 euroa
Ilpo Wennström
Kohta säästöjä syntyy myös liikkumisesta, kun tilan työkoneet muutetaan kaasukäyttöisiksi ja polttoaine syntyy oman tilan tuotoksista. Liikennekaasua myydään myös ulkopuolisille.
Mikä estää hyppäämästä bioaikaan?
Kaikki viljelijät eivät ole biokaasuloikkaa ottaneet.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tietokannan mukaan biokaasuvoimaloita toimii tai suunnitellaan vasta joitakin kymmeniä, vaikka maatiloja on Suomessa useita kymmeniä tuhansia.
Valtio haluaa vauhdittaa voimaloiden rakentamista myöntämällä niiden rakentamiseen tukea. Rahaa kanavoidaan monen eri ministeriön kautta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö myöntää maatilan biokaasuinvestointiin 50 prosenttia tukea.
MTK Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä analysoi, että viljelijät ovat hyvin kiinnostuneita tästä vihreän siirtymän mahdollisuudesta, mutta askel uuteen epäilyttää.
– Monessa tapauksessa vihreä siirtymä tarkoittaa maaseudulle lisäkustannuksia, mutta tässä tapauksessa siitä ei ole kyse.
Viljelijöitä mietityttävät kuitenkin biokaasutekniikan uutuus, hinta ja mahdollinen työmäärä:
– Suurin syy epäröintiin on laitosinvestointien kallis hinta. Varsinkin isot maatilat ovat velkaisia ja yli 500 000 euron investoinnit koetaan raskaiksi. Tiloilla on myös kädet täynnä työtä, eikä lisätyö innosta.
Etelä-Pohjanmaalla tiedetään myös joitain epäonnistuneita hankkeita ja ne Perälän mukaan epäilyttävät.
Lisäksi nykymalliset laitokset eivät sovellu kaikenlaisille tiloille. Nykytekniikka hyödyttää eniten isohkoja karjatiloja, joilla on suuri sähkönkulutus. Pienille kasvinviljelytiloille ei vielä ole saatavilla valmiita ratkaisuja, tietää Perälä.
Ennakoitavuutta politiikkaan
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:ssä nähdään, että biokaasu on erinomainen esimerkki vihreän siirtymän investoinneista ja sen tuotantoa kannattaisi edistää.
Toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä arvioi, että kaikenlaisia biokaasuinvestointeja on Suomessa vireillä noin 40, mikä tarkoittaa, että tavoitteeseen nähden vauhti on ihan hyvä. Myös maatilat ovat investoineet biokaasuun.
Jotta pitkän takaisinmaksuajan investointeja uskallettaisiin tehdä, tarvittaisiin ennakoitavuutta.
Anna Virolainen-Hynnä
Suomi tavoittelee vuoteen 2030 mennessä neljän terawattitunnin edestä biokaasutuotantoa.
Nyt tuotantoa on yhden terawattitunnin verran ja vuoteen 2025 mennessä suunnitteilla on hankkeita 0,7 terawattitunnin edestä.
Virolainen-Hynnän mukaan meillä ollaan ihan hyvässä vaiheessa nyt, vaikka paljon on vielä tehtävääkin.
– Jotta pitkän takaisinmaksuajan investointeja uskallettaisiin tehdä, tarvittaisiin ennakoitavuutta. Toivottavasti seuraava hallitus on valmis satsaamaan alan sujuvaan toimintaympäristöön, eikä synnytä epävarmuutta, kommentoi Virolainen-Hynnä.
Hän toivoo esimerkiksi, että uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen hyödyt biokaasun tuotannon kannattavuudelle nähdään hallitusneuvotteluissa, eikä velvoitetta leikata.
Maakunnat ovat erilaisia sen suhteen, kuinka paljon maatilat ovat investoineet omiin biokaasulaitoksiin.
Moni laitos sijaitsee tai sellaista suunnitellaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan esimerkiksi Pohjanmaalla biokaasuun ovat tarttuneet lähinnä yritykset, jotka ovat rakentaneet kaasuautojen tankkauspisteitä.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 30. toukokuuta kello 23 asti.