Opetus- ja kulttuuriministeriöön on tehty kyselyjä, menettävätkö pienet naapurikunnat rahoitustaan, jos laittavat lukionsa yhteen.
– Kun nuorison määrä vähenee, olisiko esimerkiksi seutukunnallisesti yksi lukio, jossa olisi edellytykset järjestää koulutusta ja riittävä opiskelijapohja, jotta sinne voidaan rekrytoida opettajiakin, kuvailee ministeriön lukiokoulutuksesta vastaavan osaston ylijohtaja Petri Lempinen yhteydenottoja.
Sama kehityskulku on hänen mukaansa todennäköisesti edessä pienten kuntien peruskouluillakin.
Lempisen mukaan kuntien tekemät tiedustelut ovat tulleet läntisestä Suomesta. Sen tarkemmin hän ei halua niistä kertoa.
– On hyvä muistaa, että eteläisessäkin Suomessa on pieniä oppilaitoksia. Kyse ei ole pohjoinen–etelä-vastakkainasettelusta.
Suomen lukioverkko on Lempisen mukaan tällä hetkellä laaja ja hyvin monimuotoinen.
Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan lukiokoulutusta annettiin 378 oppilaitoksessa vuonna 2021.
Suomesta on vähentynyt 20 vuodessa yli 100 lukiota, ja Lempinen sanoo vähenemisen jatkuvan.
Siitä pitää huolen maan väestökehitys. Vuosittainen syntyvyys on laskenut Suomessa alle 50 000 lapsen.
Viime vuonna lapsia syntyi 15 000 vähemmän kuin heitä meni ensimmäiselle luokalle. Se tarkoittaa, että seitsemän vuoden kuluttua ekaluokkalaisia on neljännes vähemmän kuin nyt.
– On selvää, että tämä tulee vaikuttamaan peruskouluihin, lukioihin ja osittain ammatillisiin oppilaitoksiinkin, Lempinen sanoo.
”Kuntien kannattaa olla ajoissa asialla”
Syntyvyyden väheneminen ei jakaudu kuitenkaan tasaisesti ympäri maata.
Suomessa on kuntia, joissa lapsia syntyy hyvin vähän ja suuria kaupunkiseutuja, joihin väestönkasvu on keskittynyt.
Lukioiden vähenemiseen liittyy Lempisen mukaan kysymys, onko kunnassa oltava oma lukio.
– Siellä missä tiedetään tämän olevan edessä, kannattaa ajoissa miettiä, miten sivistykselliset palvelut turvataan.
Suurin muutos lukioverkossa on Lempisen mukaan tapahtunut kuitenkin kuntaliitosten yhteydessä. Lisäksi suuret kaupungit ovat tiivistäneet omaa kouluverkkoaan.
Yle uutisoi pari viikkoa sitten, että Seinäjoen kaupunki suunnittelee Ylistaron ja Peräseinäjoen lukioiden lakkauttamista. Ylistaro yhdistyi Seinäjokeen vuonna 2009 ja Peräseinäjoki 2005.
Seinäjoen uusi lukioverkkoselvitys herätti kuitenkin vastustusta, ja asia palautui uudelleen valmisteluun.
Vastustusta herättänyt Seinäjoen lukioverkkoselvitys palautettiin takaisin valmisteluun
Tämän vuoden alussa Suomessa oli 309 kuntaa. Kuntaliiton mukaan yhtään kuntaliitosselvittelyä ei ole tällä hetkellä menossa.
Vuosina 2007–2023 Suomessa toteutui 77 kuntaliitosta, ja kuntien määrä väheni noin neljänneksellä.
28 lukiossa oli alle 10 hakijaa
Tyypillinen lukiokoulutuksen järjestäjä on kunta. Usein kunnassa on yksi lukio, joissakin kaksi, ja isoissa kaupungeissa useita.
Tänä keväänä Suomessa oli 28 lukiota, joihin oli alle 10 hakijaa.
Ministeriön ylijohtaja ei suostu silti sanomaan, missä vaiheessa lukiokoulutusta ei kannata enää järjestää. Lukiokoulutusta rahoittavat kunta ja valtio yhdessä.
Opiskelijamäärän lisäksi koulutuksen tarjonnassa on Lempisen mukaan otettava huomioon myös etäisyydet.
– Meillä on sellaisia seutuja, joissa lukioita on kymmenen kilometrin välein eri kunnissa ja seutuja, joissa lähin lukio on sadan kilometrin päässä. Tällaiset asiat vaikuttavat siihen, miten lukion kokoa arvioidaan.
Digitaalisuudestakaan Lempinen ei hakisi apuja. Korona-ajan kokemukset etäopetuksesta ja opiskelijoiden alentunut hyvinvointi ovat vielä tuoreessa muistissa.
– Etäopetus mahdollistaa monipuolisen koulutustarjonnan eri kokoisissa lukioissa. En kuitenkaan pidä hyvänä ajatuksena, että lukiokoulutus annettaisiin täysin etäopetuksena.
Tänä keväänä lukioihin oli ensisijaisia hakijoita yli 35 000, noin 800 enemmän kuin viime vuonna. Lukiopaikkoja Suomessa on tarjolla yli 39 000.
Suurten kaupunkien, kuten Helsingin, Tampereen ja Turun, lukiot ovat nuorten silmissä vetovoimaisia. Niihin hakeudutaan myös kaupunkia laajemmalta alueelta.