Yhdysvaltain korkein oikeus päätti viime viikolla hylätä kaksi oikeuskannetta, joissa hakukoneyhtiö Googlea ja somepalvelu Twitteriä syytettiin terrorismiin liittyvien sisältöjen jakamisesta. Päätös on huomattava voitto internet-yhtiöille, joiden liiketoiminta pohjautuu siihen, etteivät ne ole oikeudellisessa vastuussa käyttäjien lataamista sisällöistä.
Ensimmäisenä korkein oikeus teki päätöksen Twitter v. Taamneh -tapauksessa. Siinä taustalla oli Istanbulissa vuonna 2017 tapahtunut terrori-isku. Terroristijärjestö Isisin nimissä tehdyssä yökerhoammuskelussa kuolleen miehen perhe syytti Twitteriä avunannosta terroristiseen tekoon, koska yhtiön palvelussa on julkaistu terrorismiin kannustavia sisältöjä.
Korkein oikeus päätti yksimielisesti hylätä syytteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alustayhtiötä ei voi haastaa oikeuteen avunannosta terrorismiin, vaikka sen palvelussa on tähän yllyttäviä sisältöjä.
Päätöslauselmassa korkeimman oikeuden tuomari Clarence Thomas kirjoitti, että terrorismiin avunannon määrittely ei ole aina helppoa, mutta epäonnistuneet yritykset terrorististen sisältöjen poistamiseksi eivät ole sitä.
Googlea vastaan nostettu syyte palautui alempaan tuomioistuimeen
Kun Twitteriä vastaan nostettu syyte oli hylätty, korkein oikeus linjasi tähän päätökseen vedoten, ettei se voi tehdä ratkaisua Googlea vastaan käynnistetyssä oikeustapauksessa. Näin ollen Gonzalez v. Google -tapaus palautui alempaan tuomioistuimeen.
Gonzalez v. Google -tapauksessa Pariisin terrori-iskuissa vuonna 2015 kuolleen naisen isä syyttää Googlen omistamaa Youtubea ääri-islamistisen Isis-terroristijärjestön videoiden suosittelusta. Syytteen ei uskota menestyvän uudella kierroksella. Edellisellä kerralla alempi oikeusaste hylkäsi syytteen.
Ratkaisuissaan korkein oikeus ei tarkentanut Yhdysvaltain tietoliikennelain pykälän 230 rajoja. Pykälä 230 suojaa internetpalveluita tarjoavia yhtiöitä vastuulta sisällöistä, joita käyttäjät palveluissa julkaisee.
Ihmisten digitaalisia oikeuksia ajava EFF-järjestö kiitteli korkeimman oikeuden ratkaisuja, jotka eivät muuttaneet tai heikentäneet pykälän 230 suojaa.
– Pykälä 230 säilyy elintärkeänä osana modernin internetin arkkitehtuuria ja se mahdollistaa jatkossakin käyttäjien pääsyn verkkoalustoille, EFF:n kansalaisoikeusjohtaja David Greene kertoi tiedotteessaan.