IMOLA, POHJOIS-ITALIA
Toukokuun 3. päivänä se vihdoin saapui: pohjoisitalialaisten odottama sade.
Monin paikoin vettä alkoi kuitenkin tulla liikaa. Emilia-Romagnan alueella, Bolognan kaupungin itäpuolella satoi 200 millimetriä vuorokaudessa.
Suomessa viime toukokuussa mitattu suurin vuorokausisademäärä oli 27,3 millimetriä.
Joet tulvivat yli, ja sadevesi alkoi nousta sisään koteihin. Sesto Imolesen paikkakunnalla vesi kerääntyi maanviljelijä Mattia Galeatin pelloille. Hänen maalaistalossaan vesi nousi noin kahden metrin korkeuteen.
– Pumppasimme vettä pois mailtani koneiden avulla monta päivää. Ajattelin, että ehkä pystyisimme pelastamaan pienen osan sadosta, hän sanoo.
Kaksi viikkoa myöhemmin rankkasade alkoi jälleen. Vesi peitti taas Galeatin pellot. Enää hän ei jaksanut edes pumpata vettä pois: 22 hehtaarin kokoinen vilja- ja vihannessato kaaleista kurkkuihin oli mennyttä.
Viljelijä arvioi menettävänsä tulvien takia tuloja 250 000 euroa.
– Eihän tätä meinaa uskoa todeksi, Galeati puuskahtaa seisoessaan kumisaappaissa maatalonsa edessä asfalttitiellä, jonka varrella vesi ulottuu polveen asti.
Ympärillä lojuu huonekaluja, jotka tulvavesi on kuljettanut ulos talosta viereisille pelloille.
Kymmenettuhannet joutuivat lähtemään kotoaan
Emilia-Romagnan tulva-alueilla satoi kahdessa viikossa jopa 570 millimetriä – puolet siitä, mitä keskimäärin sataa vuodessa, sanoo Italian valtiollisen tutkimuslaitoksen meteorologi ja ilmastotutkija Giulio Betti.
– Täysin poikkeuksellinen määrä. Äärimmäisen harvinainen sääilmiö toistui kaksi kertaa kahden viikon sisällä, hän summaa.
Emilia-Romagnan hätätilanne jatkui vielä päiviä sen jälkeen, kun rankkasade viime viikon keskiviikkona loppui. Pahiten tulvista kärsi Ravennan provinssi, erityisesti Faenzan ja Cesenan kaupungit sekä niiden lähialueet.
Yli 40 kuntaa joutui osittain tulvaveden valtaan, ja vesi aiheutti 280 maanvyöryä. 14 ihmistä kuoli tulvien takia.
Italian hätätilaviranomaisen mukaan yli 20 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa tulva-alueilla. Vajaat 3000 heistä on kuntien hätämajoituksissa.
Yle tavoitti eilen maanantaina puhelimitse Bagnacavallon kaupungissa asuvan Lisa Marinin, joka joutui perheineen jättämään kotinsa, kun vesi tulvi sisään toista kertaa kahden viikon aikana. Marini kertoi, että toisessa kerroksessa sijaitsevaan asuntoon on yhä mahdoton päästä.
Vajaa kolmannes Italiasta tulvariskialuetta
Italian pääministeri Giorgia Melonin hallitus keskustelee arviolta satojen miljoonien eurojen hätä-avusta tulva-alueille tänään tiistaina.
Italian ympäristökeskuksen tilastoista käy ilmi, että lähes 30 prosenttia Italiasta on vähintään matalan tulvariskin piirissä. Erityisen suuri riski on nimenomaan Emilia-Romagnan alueella.
Oppositiopuolue Partito Democraticon eli Demokraattisen puolueen johtaja Elly Schlein sanoi, etteivät poliitikot ole tehneet tarpeeksi ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumiseksi.
Italiassa keskustellaan nyt myös tehottomasta julkisen rahan käytöstä: vaikka budjettia esimerkiksi tulviin varautumiseksi olisi ollut käytössä, hallitukset eivät ole hyödyntäneet sitä luonnonkatastrofeihin varautumiseen.
Rankkasateet eivät korjaa kuivuutta
Italia on erityisen haavoittuvainen esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamille tulville. Moni asia rakentamisesta viljelyyn vaikuttaa tulvimiseen, mutta ilmastonmuutos lisää todennäköisyyttä sään ääri-ilmiöihin kuten poikkeuksellisen rankkoihin sateisiin.
Italia kuuluu ilmastonmuutoksen riskialueeseen. Ilmastonmuutos lämmittää Italiaa ja muuta Välimeren aluetta 20 prosenttia muuta maailmaa nopeammin.
Viime vuosi oli Italiassa koko mittaushistorian kuumin ja kuivin. Pohjois-Italia on yli vuoden verran kärsinyt vakavasta kuivuudesta, mikä on johtanut paikoitellen veden säännöstelyyn ja vedenkäyttöön liittyviin kiistoihin aluehallinnoissa. Kuivuutta pahensi entisestään vähäluminen talvi.
– Eikä kuivuus ole todellakaan ohi, vaikka toukokuun sateet ovat hieman sitä helpottaneet, sanoo Italian valtiollisen tutkimuslaitoksen tutkija Ramona Magno.
Vesistöjen kuten järvien ja maataloustuotannon kannalta tärkeän Po-joen pinta on yhä suuressa osassa Pohjois-Italiaa reilusti matalammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Tutkijoiden mukaan tulvia edeltävä kuivuus on myös voinut pahentaa tulvimista, sillä se estää maaperää imemästä sadevettä.
Tällaiset äärisäät liittyvät ilman muuta ilmastonmuutokseen, tutkijat sanovat.
– Keskenään vuorottelevat lyhytkestoiset rankkasateet ja pitkät kuivuusjaksot ovat oppikirjaesimerkki ilmastonmuutoksen ennakoiduista vaikutuksista, sanoo Giulio Betti.
