Ei tullut Tampereen Santalahden asukkaille historiallista kylätaloa. Breitensteinin huvilaksi kutsuttu suojeltu rakennus tuhoutui lauantain vastaisena yönä tulipalossa.
Pispalan asukasyhdistyksessä, Pispalan Moreenissa ja rakennuskulttuurikeskus Piirussa uutinen otettiin tyrmistyneinä vastaan. Yhdistykset ovat työskennelleet jo vuosia vanhan huvilan saamiseksi kuntoon.
– Ensimmäinen tunne oli epäusko. Huvilan säilyttämiseksi on takana niin pitkä prosessi. Suru, viha ja kiukku tässä vaihtelevat, sanoo Pispalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Katja Villemonteix.
Viivyteltiinkö kunnostuksessa liian pitkään?
Tuhoutunut huvila oli merkittävä osa tamperelaista tehdashistoriaa. Santalahden alueen menneisyydestä muun muassa pahvi-, tulitikku- ja luujauhotehtaineen ei ole enää paljon jäljellä.
Uuden asuinalueen rakentajayritykset saivat aikoinaan lisärakennusoikeutta sillä ehdolla, että ne kunnostavat vanhat suojeltavaksi määrätyt rakennukset.
Suojelupäätös tuli silti monin paikoin liian myöhään: muun muassa pahvitehdas ja alueen maamerkkinä seissyt piippu eivät kestäneet odotteluaikaa.
Liian pitkäksi venähti myös Breitensteinin huvilan kohdalla, sanoo Piirun hallituksen jäsen, arkkitehti Antti Nyman.
– Kaupungin ja omistajien välisistä keskusteluista ei ole seurannut velvoittavia kaavamääräyksiä, jotka olisivat oikeasti motivoineet kunnostamiseen. Esimerkiksi Jyväskylässä on käytössä kaavamääräys, jossa vanhan rakennuksen edellytetään olevan kunnostettu ennen kuin aletaan rakentaa uutta. Jos näin olisi toimittu Tampereellakin, huvila olisi pystyssä, Nyman uskoo.
Lue lisää: Tätä ei todellakaan näe joka päivä: Näin robotti purkaa yhden Tampereen maamerkeistä
Kuntoarvioiden tulokset voivat vaihdella
Asiat ovat todella edenneet Santalahdessa hitaasti. Kaupungin rakennusvalvonta ehti jo hoputtaa Breitensteinin huvilan omistanutta Pohjola Rakennusta kun julkisivulle ei ollut tehty korjauksia sovitussa aikataulussa vuonna 2021.
Yrityksen teettämän ensimmäisen kuntoarvion mukaan talo oli purkukunnossa.
Pispalalaisyhdistyksissä tulosta ei purematta nielty. Aktiivit teettivät uuden tutkimuksen.
– Uudessa raportissa todettiin, että rakennus ei ole liian huonokuntoinen pelastettavaksi, Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun toiminnanjohtaja Heidi Huhtamella kertoo.
Yhdistysaktiivien viesti on alusta pitäen ollut se, että rakennus on kaikkea muuta kuin purkukunnossa.
– Vaikka se olikin huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin takia ulospäin hurjan näköinen, hirsirungossa ei ollut merkittäviä vaurioita, vesikate oli hyvä eikä alapohjassa ollut ongelmaa, Antti Nyman listaa.
Ristiriita kahden peräkkäisen kuntokartoituksen välillä on melkoinen.
– Nykyaikaiseen rakentamistapaan orientoituneet tarkastajat toteavat helposti vanhan talon olevan elinkaarensa päässä. Keskustelu on paikan päällä maanläheistä ja järkevää, mutta lakimiesten pöydällä asia muuttuu ja rakennus määritellään vastuun välttämiseksi purettavaksi, Nyman kuvailee.
Yhdistykset haaveilivat kunnostavansa 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennetun huvilan perinteisin menetelmin. Rakennukseen oli suunniteltu samankaltaista toimintaa kuin harjun toisella puolella Tahmelan huvilalla.
Nyt olisi ollut huvilan vuoro
Pohjola Rakennuksen liiketoimintajohtaja Erkki Ikosen mukaan asiat huvilan suhteen etenivät koko ajan.
– Tänäkin aikana on tehty lisäselvityksiä, että saataisiin ratkaisut toimiviksi ja että joku pystyisi niitä toteuttamaan, hän sanoo.
Tulipalo osuukin melko irvokkaasti hetkeen, jona kunnostus olisi vihdoin saattanut nytkähtää eteenpäin.
– Nyt olisi ollut sen vuoro, kun ympärillä olevat uudet asuinrakennukset on saatu valmiiksi. Yhtä aikaa niitä ei voinut tehdä, Ikonen sanoo.
Pohjola Rakennus sai Santalahdesta lisärakennusoikeutta nimenomaan sitoutumalla säästämään suojeltuja rakennuksia. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului, että Breitensteinin huvila seisoo paikallaan.
Nyt tontin tulevaisuus on auki.
– Täytyy käydä kaupungin kanssa keskustelu siitä, mitä tehdään, Ikonen sanoo.
Vaikka näkemykset aikatauluista ja ensimmäisen kuntoraportin tuloksista ovat eronneet toisistaan, yhdistysten väki kertoo keskusteluyhteyden olleen hyvin auki Pohjola Rakennuksen suuntaan.
Kaupungin rakennusvalvontaa Katja Villemonteix osoittaa syyttävällä sormella.
– Kenelle kuuluu vastuu valvoa, että omistaja pitää kiinteistöistään huolta, hän kysyy.
Katja Walleniuksen mielestä tapahtuneesta on syytä ottaa opiksi.
– Pispalassa on vielä muutamia autiotaloja. Nyt täytyy laittaa kaikki voimat liikkeelle, jotta talot saadaan pidettyä pelastettavina.
Valvontaa on lisättävä, sanoo Heidi Huhtamella.
– Rakennuksista täytyy näkyä selvästi, että ne eivät ole purku-uhan alla. Ne vain odottavat lähtökäskyä, että päästään eteenpäin kunnostamaan niitä.
Voit kommentoida aihetta 24. toukokuuta kello 23:een saakka.
