Helsinki yrittää muuttaa sääntöjä, jotta keskusta ei näivettyisi

Helsingin kaupunki yrittää estää keskusta-alueen hiljenemistä ja asiakasvirtojen vähentymistä muuttamalla rakennusjärjestyksen sääntöjä.

Sääntömuutoksella Helsinki helpottaisi tapahtumien järjestämistä kaupunkitilassa.

Tällä hetkellä kaupunkitilassa voi kevyellä lupaprosessilla järjestää enintään kaksi viikkoa pitkiä tapahtumia, joihin kuuluu väliaikaisia rakennelmia, kuten terasseja tai esiintymislavoja.

Jos tapahtuma rakennelmineen kestää yli kaksi viikkoa, lasketaan se rakentamiseksi. Tällöin säännöt, lupaprosessit ja vaadittavat pätevyydet ovat huomattavasti laajemmat.

Nyt kahden viikon enimmäisaika tapahtuman järjestämiselle rakennelmineen muutetaan kahdeksi kuukaudeksi.

– Olisin toivonut, että aika olisi kolme tai neljä kuukautta, mutta tämä on jo iso parannus aiempaan, sanoo Helsingin kaupunkitilat -yhtiön toimitusjohtaja Peggy Bauer.

Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikulalle olisi kelvannut jopa puolen vuoden lupa-aika. Helsingin tapahtumasäätiö toteuttaa Helsingin kaupungin isoja yleisötapahtumia, kuten Helsingin juhlaviikkoja, Lux Helsinkiä ja Tuomaan Markkinoita.

– Uudistuksen jälkeen joku voi vaikkapa pystyttää tivolin Kansalaistorille tai jazz-kahvilan puistoon kahdeksi kuukaudeksi. Aiemmin tämä olisi ollut hyvin hankalaa, Nikula sanoo.

Sääntömuutos on jo hyväksytty kaupunginhallituksessa. Asia lyödään lukkoon kaupunginvaltuuston kokouksessa oletettavasti toukokuun aikana.

Jos valtuusto hyväksyy sääntömuutoksen, kaupunginhallitus päättää sen voimaantuloajan.

– Tavoite on, että muutos tulisi voimaan kesäkuun alussa, jolloin se vaikuttaisi jo tämän kesän tapahtumien järjestämiseen, kertoo Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen.

Lupa-asiat ovat yksi Helsingin keskusta-alueen hiljenemisen taustatekijöitä, uskovat Bauer ja Nikula.

– Kaupungilla on aiemmin ollut tapana ”sallia kaupunkitilan käyttöä”. Nyt käyttöön pitäisi jo yllyttää, Nikula sanoo.

Aiemmin kaupunki on muuttanut esimerkiksi terassien rakentamissääntöjä niin, että terassin ei enää tarvitse olla kiinni ravintolan tai baarin kivijalkaliikkeessä.

Nyt ravintola voi sijoittaa terassitoimintaa esimerkiksi läheiseen puistoon.

– On tärkeää, että terassin paikkaa voi suunnitella hieman innovatiivisemmin kuin aiemmin, Bauer sanoo.

Helsingin kaupungilla on tärkeä rooli maksuttomien talviajan tapahtumien järjestämisessä. Kesällä tapahtumien järjestäjiä pitäisi kuitenkin saada enemmän yksityiseltä puolelta, Nikula sanoo.

– En usko, että kaupunki voi itse luoda elävän kaupunkikulttuurin. Yksityiset yrittäjät on saatava mukaan.

Helsingin kaupunki järjesti jättiterassit vuonna 2020 Senaatintorille ja vuonna 2021 Kasarmitorille. Jättiterassi oli alun perin tarkoitus uusia tänä kesänä, mutta suunnitelma peruttiin, koska toimintaan ei löydetty yrittäjää, Peggy Bauer kertoo.

Iso tekijä on infran, kuten sähkön ja juoksevan veden, puute torilla.

Bauerin mukaan pienempiä terasseja on kaupungin puolesta tulossa tänä kesänä ainakin Hietalahden torille, Hakaniemen hallin yhteyteen ja Töölöntorille. Teurastamolla on ollut terasseja pidempään.

Lisäksi yksi keskustan elävöittämistoimi on Esplanadin puiston kävelyalueen laajennuskokeilu, jonka on tarkoitus olla täydessä käytössä Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta alkaen.

Esplanadin kokeilu on kerännyt myös kritiikkiä.

– Vaikka kokeilut herättävät keskustelua, pidän tärkeänä, että kokeillaan edes jotain, Stuba Nikula sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 23. toukokuuta kello 23:een asti.