Hyppää sisältöön

Varhaiskasvattaja saa noin satasen vähemmän yksityisellä kuin kunnalla: ”Samasta työstä pitäisi saada sama palkka”

Yksityisten varhaiskasvattajien osalta tiistaina alkavassa lakossa on kyse yksinkertaisesti euroista, eli palkasta.

Superin luottamusmies, lastenhoitaja Sanna Ängeslevä kertoo, että pienet palkat voivat ajaa ihmisiä pois varhaiskasvatusalalta.
Teemu Kammonen

Touhulan Tampereen alueen luottamusmies, lastenhoitaja Sanna Ängeslevä kiteyttää työntekijöiden näkökulman julkisten ja yksityisten varhaiskasvattajien palkkaeroon.

– Yksityisellä sosiaalialalla työehtosopimuksen minimipalkat ovat pienempiä ja herkemmin käytössä kuin julkisella. Samasta työstä pitäisi saada sama palkka, Ängeslevä sanoo.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiliitto Talentian mukaan sen yksityiselle työskentelevien jäsenten palkkamediaani on noin 2 900 euroa kuussa. Julkisella puolella mediaani on 3 000 euroa, eli satasen enemmän. Tiedot ovat vuodelta 2021.

Lastenhoitajien mediaanipalkka puolestaan pyörii noin 2 200 eurossa julkisella, ja hieman yli 2 000 eurossa yksityisellä.

– Tässä on perusteeton palkkaero. Jos yksityisellä on huonompi palkka, meiltä kaikkoavat työntekijät julkiselle, Ängeslevä sanoo.

Ängeslevä on itse lähi- ja perushoitajia edustavan Superin luottamusmies.

Tiistaina alkavassa lakossa ovat mukana Talentian ja Superin lisäksi muiden muassa ammattiliitot Pro ja JHL. Työnantajia edustaa Hyvinvointialojen liitto Hali.

Hali on tarjonnut noin 11 prosentin korotusta kahdessa vuodessa. Työntekijät vaativat neuvotteluissa noin 13 prosenttia. Neuvotteluosapuolten erimielisyys koskee nimenomaan palkkoja. Niin kutsutut tekstikysymykset, eli työoloihin liittyvät teemat, ovat olleet neuvotteluissa toissijaisia.

Luottamusmies Ängeslevä näkee alallaan paljon hyvää.

– Itse koen, että työskentely on tällä hetkellä motivoivaa. Olen ollut alalla todella kauan, olen löytänyt tärkeät tavoitteet itselleni. Alalla on paljon nuoria, joilla on ehkä vuosi tai kaksi työkokemusta. Silloin voi olla hakusessa, mitä tavoittelee, Ängeslevä sanoo.

– Ei tässä mahdottomia yritetä saavuttaa, vaan ihan konkreettisia, millä pystytään näyttää, että tälläkin alalla on hyvä olla. Että alan veto- ja pitovoima voidaan pitää.

Koko hoiva-alan tapaan myös varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta. Ängeslevä nostaa esiin tässä yhteydessä myös varhaiskasvatuslain vaatimukset. Ne tuottavat alalle kierteen:

– Kun tarvitaan lastentarhanopettajaa, saattaa olla, että pätevä lastenhoitaja tekee epäpätevänä opettajan töitä. Sitten tulee pula lastenhoitajasta, ja siihen saatetaan palkata avustaja, Ängeslevä kuvaa.

Näin päädytään tilanteeseen, jossa sinällään pätevät työntekijät tekevät töitä, joihin heillä ei olekaan pätevyyttä.

– Lyhyesti: kaikista on pulaa. Lastentarhanopettajista, lastenhoitajista ja lastenohjaajista. Tällä hetkellä myös esimiestyötä tekevistä on pulaa, sillä heiltä vaaditaan korkeakoulututukinto.

– Ovathan lain vaatimukset aika kovat. Paikkakunta- tai päiväkotitasolla pätevyysvaatimuksia saattaa olla mahdollista noudattaa, mutta valtakunnallisesti en siihen usko, Ängeslevä arvelee.

Suosittelemme sinulle