Jussipaita on tummanpunaharmaa villapaita, jossa on salmiakkikuvio rinnassa ja korkeahko kaulus.
Se on osa eteläpohjalaista identiteettiä ja yli satavuotiaanakin kuljettaa yhä merkityksiä mukanaan.
Jussipaitaan liitetään suomalaisuus, pohjalaisuus ja itsenäisen miehen identiteetti. Edelleen, sanoo käsityökulttuurin tutkija Marketta Luutonen.
– Halutaan näyttää, että paidan sisällä elää pieni häjy, Luutonen sanoo.
Jussipaita on saanut nimensä Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussilta.
Luutonen toteaa, että Harrin Jussi oli näytelmässä itsenäinen virkavaltaa vastustava nuorimies, ja näitä ominaisuuksia on roolihahmosta siirtynyt paitaan.
Vaikka jussipaita on etäistä sinimustaa serkkuaan “kiltimpi”, on sekin liian merkityksellinen joillekin, Luutonen arvelee.
– Jussipaita on enemmän kaiken kansan kuin jonkun tietyn ryhmän paita, mutta jotkut kokevat sen merkityksen silti niin vahvaksi, etteivät voi sitä käyttää.
Jussipaitaperinnettä ja -kulttuuria esitellään Seinäjoella Juureva jussipaita -näyttelyssä.
”Osa historiaa, jota saa itse jatkaa”
Seinäjoen lukion penkkareissa tytöt pukeutuvat kansallispukuihin ja pojat joko kansallispukuihin tai jussipaitaan ja mustiin housuihin.
Perinne on vuosikymmeniä vanha ja elinvoimainen, eikä sitä rehtori Teijo Päkkilän mukaan ole kyseenalaistettu.
Lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Jarkko Mäkirintala ja rahastonhoitaja Mikael Kauppi eivät ajattele jussipaitaa asenteellisena eikä paidan historiakaan ole heille kovin tuttu. Paitaan pukeutuminen on abien perinne Seinäjoen lukiolla ja sellaisenaan tärkeä.
Toisen vuoden opiskelijat valmistautuvat pukemaan jussipaidat päälleen ensi talvena.
– Pukeutuminen tuo yhteenkuuluvuutta ja on osa historiaa, jota saa itse jatkaa, Mäkirintala ja Kauppi sanovat.
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa jussipaita näkyy arkipukeutumisessa, sanoo Osakunnan puheenjohtaja Kaisla Saartenoja.
– Monet arvokkaan paidan omistajat haluavat saada kaiken hyödyn irti lämpimästä paidasta ympäri vuoden.
Saartenojan mukaan perinteistä ollaan aina oltu Osakunnassa kiinnostuneita, vaikka niitä uudistetaankin sopivassa suhteessa. Saartenojan mukaan jussipaita viestii sekä käyttäjänsä juurista että osakuntalaisten yhteenkuuluvuudesta.
– Viimeistään syksyllä Parttenkoliaasissa eli sadonkorjuujuhlassa viimeisetkin kaivavat jussipaidat kaapeistaan.
Osakunnassa paitaan suhtaudutaan ihaillen, tai toisaalta neutraalisti ja monille se on arkinen sekä tuttu jo lapsuudesta.
– Monet opiskelijat kiinnittävät entistä enemmän huomiota vaatteiden kestävyyteen, joten suomalainen pitkään kestävä vaate on todella arvossaan, Saartenoja sanoo.
Luutosesta se, että nuoret käyttävät jussipaitaa ja muodostavat näin sille omanlaistaan merkityksellisyyttä, on positiivinen asia.
– Se on kivaa ja kiintoisaa. Näin perinne elää vahvana, sillä on merkitystä ja se on tapa kertoo samalla muille, mistä ollaan kotoisin, Luutonen sanoo.
Jussipaita on usein nähty myös esimerkiksi pohjalaisten kansanedustajien, vaikuttajien ja artistien päällä.
Yksinkertaistus korsnäsinpaidasta
Luutosen väitöskirja jussipaidasta ja korsnäsinpaidasta tarkastettiin vuonna 1997. Sen tiedot jussipaidan historiasta pitävät edelleen paikkansa; paita syntyi Pohjalaisia-näytelmään tai sen johdosta.
Pohjalaisia-näytelmä esitettiin vuonna 1914 ensin Lapualla ja sitten Kansallisteatterissa.
Molemmissa tulkinnoissa tekijät olivat osin samat, joten Luutonen sanoo, että on mahdollista, että Harrin Jussin paita olisi tehty Lapuan esitykseen ja sitten samaa paitaa käytetty Helsingissä.
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta otti jussipaidan käyttöön 1920-luvun lopulla.
Juureva jussipaita -näyttelyssä kerrotaan osakunta-aktiivi Väinö Oksalan kehottaneen osakunnan miehiä ”pelastamaan eteläpohjalaisen kauniin villapaidan joutumasta unhoon” vuonna 1927.
Luutonen arvelee, että paita-aihe napattiin osakuntaan vuonna 1925 valmistuneesta Pohjalaisia-elokuvasta, jossa Harrin Jussilla on nykyisennäköinen jussipaita. Luutosen mukaan osakunnan historiapapereissa on merkintä uudistetun pelipaidan hankkimisesta pesäpallojoukkueelle, ja myös merkintä siitä, että osakuntalaiset olisivat käyneet katsomassa Pohjalaisia.
On siis mahdollista, että eteläpohjalaisuuden symbolin juuret ovat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla korsnäsinpaidassa.
Luutonen perustelee väitettä korsnäsiläisjuurista sillä, että Teatterimuseon kuvissa Kansallisteatterin Pohjalaisista vuodelta 1914 Harrin Jussin yllä oli korsnäsinpaidalta näyttävä villapaita.
– Ajatukseni on, että nykyisenkaltainen jussipaita on yksinkertaistus korsnäsinpaidasta.
Luutonen muistuttaa kuitenkin, että jussipaita on yhä eteläpohjalainen juuristaan huolimatta.
– Ilman muuta. Sehän on oma itsenäinen paitansa.
Paitaserkukset, joiden värillä on väliä
Jussipaita on siis perinteisesti tummanpuna-harmaa.
Sen sinimusta serkkupaita liitetään Vihtori Kosolaan ja Isänmaalliseen kansanliikkeeseen (IKL) edelleen, vaikka paidan merkitys ei ole sama kuin 1920-luvulla.
– Sinimustassa on viivat eikä salmiakkikuviota, Luutonen muistuttaa.
IKL:n paitana tutuksi tullutta sinimustaa villapaitaa ja jussipaitaa on aikanaan kudottu Lapualla samalla Haapamäen kutomolla.
– Sillä lailla ne liittyvät toisiinsa. On erikoista, että sellainen vaate kuin villapaita voi olla niin voimakas.
Siniharmaa anttipaitakin on jussipaidan serkku, joka Luutosen mukaan syntyi, kun mustaan pukeutumista suosivat körttiläiset eivät halunneet käyttää punaista väriä.
Anttipaita-nimen siniharmaa villapaita sai siitä, että niitä valmistanut Kleemolan kutomo sijaitsi Alahärmässä kuuluisan Isontalon Antin mailla.
Anttipaitaa on käyttänyt peliasuna Lapuan Virkiä -urheiluseura.
Tummanpuna-harmaana paita taas on ollut pelipaitana sekä Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa että Seinäjoen Maila-Jusseilla, jonka edustusasussa on edelleen vinoneliökuviointi, vaikka materiaali onkin vaihtunut.
– Villainen peliasu oli helteellä kuuma. Yhden pelin aikana nestettä saattoi kulua jopa 3,5 litraa, muistelee 1970- ja 1980-luvuilla joukkueessa pelannut Tapio Ristilä.
Jussipaidasta on olemassa myös mustan ja harmaan yhdistelmä, jota jotkut sanovat mattipaidaksi. Sen taustalla lienee myös körttiläisyys.
Värikkäitä, nimeämättömiä jussipaidan mallilla tehtyjä villapaitoja tulee aina silloin tällöin vastaan. Paidan aihetta käytetään nykyään vaatteissa, asusteissa ja esineissä varsin vapaasti.
Joitain vuosia sitten Seinäjoen kaupunki lanseerasi sydänkuvioisen paidan osana markkinointikampanjaansa. Samanlainen paita löytyy jo 1920-luvulta Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenten valokuvasta.
– Jussipaitaan ei ole koskaan liittynyt niin ankaria sääntöjä ja ohjeita kuin kansallispukuihin, kansallispukulautakunnan puheenjohtajanakin toiminut Luutonen sanoo.
Tutkijaa ei värinkäyttö häiritse.
– Monimuotoisuus ja muutos on osa elävää perinnettä, ja se on hyvä. Harkittavaksi sitten jää, miten kauan erivärisiä paitoja voidaan sanoa jussipaidaksi, Luutonen toteaa.
On mahdotonta tietää, onko nykypäivän vaatteissa sellaisia malleja, joita käytettäisiin tai joihin liitettäisiin joku tämän päivän merkitys vielä sadan vuoden kuluttua.
– Läheltä on vaikea nähdä. Vain aika näyttää, Luutonen sanoo.
