Adnan Houssainin hammas poistettiin, koska sitä ei ollut lupa hoitaa – uusi laki takaa nyt paperittomille paremmat terveyspalvelut

Kun Adnan Houssainin hammas kipeytyi, hammaslääkärissä ehdotettiin suoraan hampaan poistamista.

Hammasta ei lähdetty hoitamaan, koska Houssain on paperiton eikä hän näin ole täyden terveydenhuollon piirissä Suomessa.

Houssain saapui Suomeen turvapaikanhakijana Irakista vuonna 2015. Siitä lähtien hän on ollut eripituisia pätkiä paperittomana.

58-vuotiasta Houssainia vaivaavat omien sanojensa mukaan diabetes, astma ja selkärangan rappeuma. Oikeassa polvessa on muisto entisestä elämästä jalkapallovalmentajana Irakissa: vamma, joka vaatisi leikkausta.

Adnan Houssainilla on kokemusta Helsingistä, jossa paperittomat ovat saaneet välttämätöntä hoitoa jo useamman vuoden ajan.

Houssainin mukaan hän saa vaivoihinsa hoitoa Suomessa, mutta hän pitää sitä hitaana ja riittämättömänä. Ensin hän odottaa lääkäriaikaa viikkoja. Jos lääkäri määrää lääkkeitä, joutuu hän hakemaan Kelalta maksusitoumusta, jota voi joutua odottamaan pari viikkoa.

– Se on pitkä prosessi, jos on akuutti tilanne. Sen takia tuntuu, että oma terveys on mennyt huonompaan suuntaan, Houssain sanoo.

Hallitusneuvotteluissa haetaan parhaillaan jopa 25 miljoonan euron vuosisäästöjä maahanmuutosta ja esimerkiksi vastaanottopalveluista. Pöydällä on toimia maassa pitkään ilman oleskeluoikeutta oleskelleiden varalle: uusintahakemuskierteen katkaiseminen, maastapoistamisen tehostaminen tai toisaalta oleskelun laillistaminen.

Paperittomien pääsy terveydenhuoltoon parani alkuvuodesta. Uusi laki takaa paperittomille välttämättömän hoidon kaikkialla Suomessa ja alaikäisille täyden hoidon.

Välttämättömiksi hoidoiksi katsotaan neuvolakäynnit sekä synnytys, tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoito sekä tartuntatautien takia tarvittavat rokotukset ja hoito.

Terveydenhuollon työntekijä arvioi, millainen hoito on kullekin potilaalle välttämätöntä. Siihen vaikuttaa myös Suomessa oleskelun kesto, sanoo paperittomien terveysoikeuksia ajava lääkäri Heli Salmi.

– Esimerkiksi pitkäkestoista psykoterapiaa ei kannata antaa, jos henkilö on täällä väliaikaisesti, Salmi sanoo.

Salmi on toiminut vapaaehtoisena lääkärinä paperittomien klinikalla Global Clinicilla ja tekee vaikuttamistyötä Lääkärin sosiaalinen vastuu - järjestössä.

Salmen mukaan lakiuudistuksen hyöty on se, että paperittomat pääsevät hoitoon ajoissa. Tämä säästää myös terveydenhuoltojärjestelmän rahoja, sillä pitkittyneiden vaivojen hoitaminen tulee kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä hoito.

Salmi antaa esimerkin: korkean verenpaineen hoitaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin siitä mahdollisesti seuraavan aivohalvauksen.

Tästä on dataa myös ulkomailta: Saksassa liittovaltiot, jotka rajoittivat paperittomien terveydenhuoltoa, käyttivät enemmän rahaa kyseisen henkilöryhmän hoitamiseen kuin niissä liittovaltioissa, joissa paperittomien ennaltaehkäisevä hoito oli turvattu.

Tutkimusten mukaan paperittomat myös käyttävät vähemmän terveyspalveluita kuin muut ryhmät. Helsingissä paperittomien määrä ei ole kasvanut sen jälkeen, kun päätös välttämättömän hoidon antamisesta tehtiin vuonna 2018.

Avaa kuvien katselu

Ennen lakiuudistusta käytännöt vaihtelivat eri puolilla Suomea ja siksi paperittomat olivat eriarvoisessa asemassa.

Esimerkiksi Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku olivat jo aiemmin tehneet päätöksen välttämättömän hoidon tarjoamisesta paperittomille. Muualla Suomessa oli taattu ainakin kiireellinen hoito.

Käytännössä se johti tilanteisiin, joissa syöpäpotilas jäi ilman kipulääkkeitä tai raskaana oleva ilman neuvolaseurantaa. Suomeen oli lähellä syntyä ensimmäinen hiv-positiivinen vauva sitten 1990-luvun, koska hiv-positiivinen, raskaana oleva nainen jäi ilman estolääkitystä.

– Yleensä tällaista ei kehittyneissä maissa enää tapahdu, Salmi hymähtää.

Terveydenhuollosta vastaavilla hyvinvointialueilla uuden lain vieminen käytäntöön on vielä paikoin kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön on pian määrä julkaista terveydenhuollon ammattilaisille ohjeistus lain soveltamisesta.

– Suurin käytännön ongelma voi olla se, että lakia ei osata vielä noudattaa, sillä terveydenhuollossa ei tunneta lain sisältöä. Vielä ei siis tiedetä, miten laki tosiasiallisesti toteutuu, Salmi sanoo.

Avaa kuvien katselu

Adnan Houssainin mieli on usein maassa. Hän ei saanut turvapaikkaa Suomesta ja nyt hänellä on päällä maastapoistamispäätös, josta hän on valittanut.

Houssainin mukaan terveydenhuolto on yksi monista paikoista, joissa hänelle tulee selväksi, että hän ei ole samalla viivalla kuin muut.

– Hoitohenkilökunta katsoo minua alentavasti, koska olen paperiton. Jos sinulla ei ole papereita, sinua ei luokitella ihmiseksi Suomessa, Houssain sanoo.

Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000–6 000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa henkilöä.

Yle Perjantain dokumentti vuonna 2015 Suomeen tulleesta irakilaisesta avioparista, joka pelkää pakkopalautusta:

Mitä ajatuksia paperittomien terveydenhuolto herättää? Keskustelu on auki ke 31.5. kello 23 asti.