Hyppää sisältöön

Oulun Varjakan historiallisen saha-alueen tarinaa halutaan elvyttää tuomalla alueelle sahausnäytöksiä ja kunnostamalla sahan raunioita

Oulussa muun muassa historiallista Villa Hannala -pitsihuvilaa Toppilassa ylläpitävä yhtiö suunnittelee Varjakan vanhan sahan alueen historian elvyttämistä.

Punainen puutorni, jossa valkoisilla vuorilaudoilla reunustettuja ikkunoita pusikoitten takana.
Oulun kaupunki myi Varjakan vanhat rakennukset huutokaupalla yksityisille. Vanhan paloseman osti Villa Hannala Oy, jonka tarkoituksena on kunnostaa rakennus lähivuosina. Kuva: Risto Degerman
Risto Degerman

Villa Hannala Oy haluaa vuokrata kaupungilta Varjakan vanhan saha-alueen ja kunnostaa sen raunioilla olevia perustuksia. Varjakan saha oli aikanaan Pohjoismaiden suurin 12-raaminen höyrysaha varustettuna kahdella isolla höyrykoneella.

Paikalle haluttaisiin nyt pystyttää myös Pudasjärveltä löytynyt sata vuotta vanha raamisaha. Useilla samanlaisilla raamisahoilla sahattiin Varjakassa aikanaan puuta toimitettavaksi purjelaivoilla eri puolille Eurooppaa.

Uudelleen pystytettävällä raamisahalla voitaisiin sahata näytösluonteisesti esimerkiksi alueen harventamisessa kaadettavia puita. Sen ei ole hankkeen puuhamiehen, Villa Hannalan toimitusjohtajan Martti Haapalan mukaan tarkoitus toimia kaupallisena sahana vaan nimenomaan demona, joka näyttää miten sahaus aikanaan tehtiin.

– Ajatus on nostaa Oulun alueen juuri esille. Mehän olemme nousseet tervanpolttamisesta, puunjalostamisesta ja sitten kauppamerenkulusta ja sahaustoiminnasta, sanoo Haapala.

Alueelle on suunniteltu matkailullista toimintaa ja majoitus- ja ravitsemustoimintaa, mutta Villa Hannalan tavoitteena on keskittyä erityisesti historiallisen tiedon esittelyyn. Lisäksi se on suunnitellut alueen rantaan venesatamaa.

Vuokrasopimuksesta päätetään Oulun yhdyskuntalautakunnassa tiistaina.

Alueen vanhat rakennukset Oulu myi huutokaupalla sen jälkeen kun koko alueelle ei löydetty yhtenäistä toimijaa.

Varjakan saaren talot rakennettiin 1800-luvun lopussa ja saha aloitti toimintansa vuonna 1900. Sahayhdyskunnan suunnitteli aikanaan Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin, ja se rakennettiin harvinaisella pystyhirsimenetelmällä.

Ensimmäiset raamisahat saarelle toimitettiin Pudasjärveltä uittamalla ne vesiväylää pitkin. Parikymmentä vuotta myöhemmin saha oli kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi ja siellä työskenteli satoja työntekijöitä.

Sahan toiminta loppui 1929 sahan pääakselin katkeamiseen ja maailmanlaajuiseen lamaan. Saha ehti toimia saaressa kolme vuosikymmentä.

Alue on suojelukohde, ja se on Suomessa parhaiten säilynyt vanha sahayhteisö. Itse saha ja osa asuintaloista on purettu ja siirretty pois saarelta.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.

Suosittelemme sinulle